Text 1 - krishna

Please enable JavaScript to view the full PDF

Chapter 1_46_Observing the Armies Text 1 Text 11 Text 21 Text 31 dhåtaräñöra uväca ayaneñu ca sarveñu yathä-bhägam avasthitäù arjuna uväca na ca çreyo 'nupaçyämi hatvä sva-janam ähave dharma-kñetre kuru-kñetre samavetä yuyutsavaù bhéñmam eväbhirakñantu bhavantaù sarva eva hi senayor ubhayor madhye rathaà sthäpaya me 'cyuta na käìkñe vijayaà kåñëa na ca räjyaà sukhäni ca mämakäù päëòaväç caiva kim akurvata saïjaya yävad etän nirékñe 'haà yoddhu-kämän avasthitän Text 2 Text 12 Text 22 Text 32 saïjaya uväca tasya saïjanayan harñaà kuru-våddhaù pitämahaù kair mayä saha yoddhavyam asmin raëa-samudyame kià no räjyena govinda kià bhogair jévitena vä dåñövä tu päëòavänékaà vyüòhaà duryodhanas tadä siàha-nädaà vinadyoccaiù çaìkhaà dadhmau pratäpavän yeñäm arthe käìkñitaà no räjyaà bhogäù sukhäni ca äcäryam upasaìgamya räjä vacanam abravét Text 3 Text 13 Text 23 Text 33 paçyaitäà päëòu-puträëäm äcärya mahatéà camüm tataù çaìkhäç ca bheryaç ca paëavänaka-gomukhäù yotsyamänän avekñe 'haà ya ete 'tra samägatäù ta ime 'vasthitä yuddhe präëäàs tyaktvä dhanäni ca vyüòhäà drupada-putreëa tava çiñyeëa dhématä sahasaiväbhyahanyanta sa çabdas tumulo 'bhavat dhärtaräñörasya durbuddher yuddhe priya-cikérñavaù äcäryäù pitaraù puträs tathaiva ca pitämahäù Text 4 Text 14 Text 24 Text 34 atra çürä maheñv-äsä bhémärjuna-samä yudhi tataù çvetair hayair yukte mahati syandane sthitau saïjaya uväca mätuläù çvaçuräù pauträù çyäläù sambandhinas tathä yuyudhäno viräöaç ca drupadaç ca mahä-rathaù mädhavaù päëòavaç caiva divyau çaìkhau pradadhmatuù evam ukto håñékeço guòäkeçena bhärata etän na hantum icchämi ghnato 'pi madhusüdana senayor ubhayor madhye sthäpayitvä rathottamam Text 5 Text 15 Text 25 Text 35 dhåñöaketuç cekitänaù käçiräjaç ca véryavän päïcajanyaà håñékeço devadattaà dhanaïjayaù bhéñma-droëa-pramukhataù sarveñäà ca mahé-kñitäm api trailokya-räjyasya hetoù kià nu mahé-kåte purujit kuntibhojaç ca çaibyaç ca nara-puìgavaù pauëòraà dadhmau mahä-çaìkhaà bhéma-karmävåkodaraù uväca pärtha paçyaitän samavetän kurün iti nihatya dhärtaräñörän naù kä prétiù syäj janärdana Text 6 Text 16 Text 26 Text 36 yudhämanyuç ca vikränta uttamaujäç ca véryavän anantavijayaà räjä kunté-putro yudhiñöhiraù taträpaçyat sthitän pärthaù pitèn atha pitämahän päpam eväçrayed asmän hatvaitän ätatäyinaù saubhadro draupadeyäç ca sarva eva mahä-rathäù nakulaù sahadevaç ca sughoña-maëipuñpakau äcäryän mätulän bhrätèn puträn pauträn sakhéàs tathä tasmän närhä vayaà hantuà dhärtaräñörän sa-bändhavän çvaçurän suhådaç caiva senayor ubhayor api sva-janaà hi kathaà hatvä sukhinaù syäma mädhava Text 7 Text 17 Text 27 Text 37 asmäkaà tu viçiñöä ye tän nibodha dvijottama käçyaç ca parameñv-äsaù çikhaëòé ca mahärathaù tän samékñya sa kaunteyaù sarvän bandhün avasthitän yady apy ete na paçyanti lobhopahata-cetasaù näyakä mama sainyasya saàjïärthaà tän bravémi te dhåñöadyumno viräöaç ca sätyakiç cäparäjitaù kåpayä parayäviñöo viñédann idam abravét kula-kñaya-kåtaà doñaà mitra-drohe ca pätakam Text 8 Text 18 Text 28 Text 38 bhavän bhéñmaç ca karëaç ca kåpaç ca samitià-jayaù drupado draupadeyäç ca sarvaçaù påthivé-pate arjuna uväca kathaà na jïeyam asmäbhiù päpäd asmän nivartitum açvatthämä vikarëaç ca saumadattis tathaiva ca saubhadraç ca mahä-bähuù çaìkhän dadhmuù påthak påthak dåñövemaà sva-janaà kåñëa yuyutsuà samupasthitam kula-kñaya-kåtaà doñaà prapaçyadbhir janärdana sédanti mama gäträëi mukhaà ca pariçuñyati Text 9 Text 19 Text 29 Text 39 anye ca bahavaù çürä mad-arthe tyakta-jévitäù sa ghoño dhärtaräñöräëäà hådayäni vyadärayat vepathuç ca çarére me roma-harñaç ca jäyate kula-kñaye praëaçyanti kula-dharmäù sanätanäù nänä-çastra-praharaëäù sarve yuddha-viçäradäù nabhaç ca påthivéà caiva tumulo'bhyanunädayan gäëòévaà sraàsate hastät tvak caiva paridahyate dharme nañöe kulaà kåtsnam adharmo 'bhibhavaty uta Text 10 Text 20 Text 30 Text 40 aparyäptaà tad asmäkaà balaà bhéñmäbhirakñitam atha vyavasthitän dåñövä dhärtaräñörän kapi-dhvajaù na ca çaknomy avasthätuà bhramatéva ca me manaù adharmäbhibhavät kåñëa praduñyanti kula-striyaù paryäptaà tv idam eteñäà balaà bhémäbhirakñitam pravåtte çastra-sampäte dhanur udyamya päëòavaù nimittäni ca paçyämi viparétäni keçava stréñu duñöäsu värñëeya jäyate varëa-saìkaraù håñékeçaà tadä väkyam idam äha mahé-pate Text 41 Text 44 saìkaro narakäyaiva kula-ghnänäà kulasya ca aho bata mahat päpaà kartuà vyavasitä vayam patanti pitaro hy eñäà lupta-piëòodaka-kriyäù yad räjya-sukha-lobhena hantuà sva-janam udyatäù Text 42 Text 45 doñair etaiù kula-ghnänäà varëa-saìkara-kärakaiù yadi mäm apratékäram açastraà çastra-päëayaù utsädyante jäti-dharmäù kula-dharmäç ca çäçvatäù dhärtaräñörä raëe hanyus tan me kñemataraà bhavet Text 43 Text 46 utsanna-kula-dharmäëäà manuñyäëäà janärdana saïjaya uväca narake niyataà väso bhavatéty anuçuçruma evam uktvärjunaù saìkhye rathopastha upäviçat visåjya sa-çaraà cäpaà çoka-saàvigna-mänasaù Chapter 2_72_Gita Summarized Text 1 Text 16 Text 31 saïjaya uväca näsato vidyate bhävo näbhävo vidyate sataù sva-dharmam api cävekñya na vikampitum arhasi taà tathä kåpayäviñöam açru-pürëäkulekñaëam ubhayor api dåñöo 'ntas tv anayos tattva-darçibhiù dharmyäd dhi yuddhäc chreyo 'nyat kñatriyasya na vidyate viñédantam idaà väkyam uväca madhusüdanaù Text 2 Text 17 Text 32 çré-bhagavän uväca avinäçi tu tad viddhi yena sarvam idaà tatam yadåcchayä copapannaà svarga-dväram apävåtam kutas tvä kaçmalam idaà viñame samupasthitam vinäçam avyayasyäsya na kaçcit kartum arhati sukhinaù kñatriyäù pärtha labhante yuddham édåçam anärya-juñöam asvargyam akérti-karam arjuna Text 3 Text 18 Text 33 klaibyaà mä sma gamaù pärtha naitat tvayy upapadyate antavanta ime dehä nityasyoktäù çarériëaù atha cet tvam imaà dharmyaà saìgrämaà na kariñyasi kñudraà hådaya-daurbalyaà tyaktvottiñöha parantapa anäçino 'prameyasya tasmäd yudhyasva bhärata tataù sva-dharmaà kértià ca hitvä päpam aväpsyasi Text 4 Text 19 Text 34 arjuna uväca ya enaà vetti hantäraà yaç cainaà manyate hatam akértià cäpi bhütäni kathayiñyanti te 'vyayäm kathaà bhéñmam ahaà saìkhye droëaà ca madhusüdana ubhau tau na vijänéto näyaà hanti na hanyate sambhävitasya cäkértir maraëäd atiricyate iñubhiù pratiyotsyämi püjärhäv ari-südana Text 5 Text 20 Text 35 gurün ahatvä hi mahänubhävän çreyo bhoktuà bhaikñyam apéha loke na jäyate mriyate vä kadäcin näyaà bhütvä bhavitä vä na bhüyaù bhayäd raëäd uparataà maàsyante tväà mahä-rathäù hatvärtha-kämäàs tu gurün ihaiva bhuïjéya bhogän rudhira-pradigdhän ajo nityaù çäçvato 'yaà puräëo na hanyate hanyamäne çarére yeñäà ca tvaà bahu-mato bhütvä yäsyasi läghavam Text 6 Text 21 Text 36 na caitad vidmaù kataran no garéyo yad vä jayema yadi vä no jayeyuù vedävinäçinaà nityaà ya enam ajam avyayam aväcya-vädäàç ca bahün vadiñyanti tavähitäù yän eva hatvä na jijéviñämas te 'vasthitäù pramukhe dhärtaräñöräù kathaà sa puruñaù pärtha kaà ghätayati hanti kam nindantas tava sämarthyaà tato duùkhataraà nu kim Text 7 Text 22 Text 37 kärpaëya-doñopahata-svabhävaù påcchämi tväà dharma-sammüòha-cetäù väsäàsi jérëäni yathä vihäya naväni gåhëäti naro 'paräëi hato vä präpsyasi svargaà jitvä vä bhokñyase mahém yac chreyaù syän niçcitaà brühi tan me çiñyas te 'haà çädhi mäà tväà prapannam tathä çaréräëi vihäya jérëäny anyäni saàyäti naväni dehé tasmäd uttiñöha kaunteya yuddhäya kåta-niçcayaù Text 8 Text 23 Text 38 na hi prapaçyämi mamäpanudyäd yac chokam ucchoñaëam indriyäëäm nainaà chindanti çasträëi nainaà dahati pävakaù sukha-duùkhe same kåtvä läbhäläbhau jayäjayau aväpya bhümäv asapatnam åddhaà räjyaà suräëäm api cädhipatyam na cainaà kledayanty äpo na çoñayati märutaù tato yuddhäya yujyasva naivaà päpam aväpsyasi Text 9 Text 24 Text 39 saïjaya uväca acchedyo 'yam adähyo 'yam akledyo 'çoñya eva ca eñä te 'bhihitä säìkhye buddhir yoge tv imäà çåëu evam uktvä håñékeçaà guòäkeçaù parantapaù nityaù sarva-gataù sthäëur acalo 'yaà sanätanaù buddhyä yukto yayä pärtha karma-bandhaà prahäsyasi na yotsya iti govindam uktvä tüñëéà babhüva ha Text 10 Text 25 Text 40 tam uväca håñékeçaù prahasann iva bhärata avyakto 'yam acintyo 'yam avikäryo 'yam ucyate nehäbhikrama-näço 'sti pratyaväyo na vidyate senayor ubhayor madhye viñédantam idaà vacaù tasmäd evaà viditvainaà nänuçocitum arhasi sv-alpam apy asya dharmasya träyate mahato bhayät Text 11 Text 26 Text 41 çré-bhagavän uväca atha cainaà nitya-jätaà nityaà vä manyase måtam vyavasäyätmikä buddhir ekeha kuru-nandana açocyän anvaçocas tvaà prajïä-vädäàç ca bhäñase tathäpi tvaà mahä-bäho nainaà çocitum arhasi bahu-çäkhä hy anantäç ca buddhayo 'vyavasäyinäm gatäsün agatäsüàç ca nänuçocanti paëòitäù Text 12 Text 27 Text 42 na tv evähaà jätu näsaà na tvaà neme janädhipäù jätasya hi dhruvo måtyur dhruvaà janma måtasya ca yäm imäà puñpitäà väcaà pravadanty avipaçcitaù na caiva na bhaviñyämaù sarve vayam ataù param tasmäd aparihärye 'rthe na tvaà çocitum arhasi veda-väda-ratäù pärtha nänyad astéti vädinaù Text 13 Text 28 Text 43 dehino 'smin yathä dehe kaumäraà yauvanaà jarä avyaktädéni bhütäni vyakta-madhyäni bhärata kämätmänaù svarga-parä janma-karma-phala-pradäm tathä dehäntara-präptir dhéras tatra na muhyati avyakta-nidhanäny eva tatra kä paridevanä kriyä-viçeña-bahuläà bhogaiçvarya-gatià prati Text 14 Text 29 Text 44 mäträ-sparçäs tu kaunteya çétoñëa-sukha-duùkha-däù äçcarya-vat paçyati kaçcid enam äçcarya-vad vadati tathaiva cänyaù bhogaiçvarya-prasaktänäà tayäpahåta-cetasäm ägamäpäyino 'nityäs täàs titikñasva bhärata äçcarya-vac cainam anyaù çåëoti çrutväpy enaà veda na caiva kaçcit vyavasäyätmikä buddhiù samädhau na vidhéyate Text 15 Text 30 Text 45 yaà hi na vyathayanty ete puruñaà puruñarñabha dehé nityam avadhyo 'yaà dehe sarvasya bhärata trai-guëya-viñayä vedä nistrai-guëyo bhavärjuna sama-duùkha-sukhaà dhéraà so 'måtatväya kalpate tasmät sarväëi bhütäni na tvaà çocitum arhasi nirdvandvo nitya-sattva-stho niryoga-kñema ätmavän Chapter 2_72_Gita Summarized Text 46 Text 56 Text 66 yävän artha udapäne sarvataù samplutodake duùkheñv anudvigna-manäù sukheñu vigata-spåhaù nästi buddhir ayuktasya na cäyuktasya bhävanä tävän sarveñu vedeñu brähmaëasya vijänataù véta-räga-bhaya-krodhaù sthita-dhér munir ucyate na cäbhävayataù çäntir açäntasya kutaù sukham Text 47 Text 57 Text 67 karmaëy evädhikäras te mä phaleñu kadäcana yaù sarvatränabhisnehas tat tat präpya çubhäçubham indriyäëäà hi caratäà yan mano 'nuvidhéyate mä karma-phala-hetur bhür mä te saìgo 'stv akarmaëi näbhinandati na dveñöi tasya prajïä pratiñöhitä tad asya harati prajïäà väyur nävam ivämbhasi Text 48 Text 58 Text 68 yoga-sthaù kuru karmäëi saìgaà tyaktvä dhanaïjaya yadä saàharate cäyaà kürmo 'ìgänéva sarvaçaù tasmäd yasya mahä-bäho nigåhétäni sarvaçaù siddhy-asiddhyoù samo bhütvä samatvaà yoga ucyate indriyäëéndriyärthebhyas tasya prajïä pratiñöhitä indriyäëéndriyärthebhyas tasya prajïä pratiñöhitä Text 49 Text 59 Text 69 düreëa hy avaraà karma buddhi-yogäd dhanaïjaya viñayä vinivartante nirähärasya dehinaù yä niçä sarva-bhütänäà tasyäà jägarti saàyamé buddhau çaraëam anviccha kåpaëäù phala-hetavaù rasa-varjaà raso 'py asya paraà dåñövä nivartate yasyäà jägrati bhütäni sä niçä paçyato muneù Text 50 Text 60 Text 70 buddhi-yukto jahätéha ubhe sukåta-duñkåte yatato hy api kaunteya puruñasya vipaçcitaù äpüryamäëam acala-pratiñöhaà samudram äpaù praviçanti yadvat tasmäd yogäya yujyasva yogaù karmasu kauçalam indriyäëi pramäthéni haranti prasabhaà manaù tadvat kämä yaà praviçanti sarve sa çäntim äpnoti na käma-kämé Text 51 Text 61 Text 71 karma-jaà buddhi-yuktä hi phalaà tyaktvä manéñiëaù täni sarväëi saàyamya yukta äséta mat-paraù vihäya kämän yaù sarvän pumäàç carati niùspåhaù janma-bandha-vinirmuktäù padaà gacchanty anämayam vaçe hi yasyendriyäëi tasya prajïä pratiñöhitä nirmamo nirahaìkäraù sa çäntim adhigacchati Text 52 Text 62 Text 72 yadä te moha-kalilaà buddhir vyatitariñyati dhyäyato viñayän puàsaù saìgas teñüpajäyate eñä brähmé sthitiù pärtha nainäà präpya vimuhyati tadä gantäsi nirvedaà çrotavyasya çrutasya ca saìgät saïjäyate kämaù kämät krodho 'bhijäyate sthitväsyäm anta-käle 'pi brahma-nirväëam åcchati Text 53 Text 63 çruti-vipratipannä te yadä sthäsyati niçcalä krodhäd bhavati sammohaù sammohät småti-vibhramaù samädhäv acalä buddhis tadä yogam aväpsyasi småti-bhraàçäd buddhi-näço buddhi-näçät praëaçyati Text 54 Text 64 arjuna uväca sthita-prajïasya kä bhäñä samädhi-sthasya keçava räga-dveña-vimuktais tu viñayän indriyaiç caran sthita-dhéù kià prabhäñeta kim äséta vrajeta kim ätma-vaçyair vidheyätmä prasädam adhigacchati Text 55 Text 65 çré-bhagavän uväca prasäde sarva-duùkhänäà hänir asyopajäyate prajahäti yadä kämän sarvän pärtha mano-gatän prasanna-cetaso hy äçu buddhiù paryavatiñöhate ätmany evätmanä tuñöaù sthita-prajïas tadocyate Chapter 3_43_Karma Yoga Text 1 Text 11 Text 21 Text 31 arjuna uväca devän bhävayatänena te devä bhävayantu vaù yad yad äcarati çreñöhas tat tad evetaro janaù ye me matam idaà nityam anutiñöhanti mänaväù jyäyasé cet karmaëas te matä buddhir janärdanaià parasparaà bhävayantaù çreyaù param aväpsyatha sa yat pramäëaà kurute lokas tad anuvartate çraddhävanto 'nasüyanto mucyante te 'pi karmabhiù karmaëi ghore mäà niyojayasi keçava Text 2 Text 12 Text 22 Text 32 vyämiçreëeva väkyena buddhià mohayaséva me iñöän bhogän hi vo devä däsyante yajïa-bhävitäù na me pärthästi kartavyaà triñu lokeñu kiïcana ye tv etad abhyasüyanto nänutiñöhanti me matam tad ekaà vada niçcitya yena çreyo 'ham äpnuyäm tair dattän apradäyaibhyo yo bhuìkte stena eva saù nänaväptam aväptavyaà varta eva ca karmaëi sarva-jïäna-vimüòhäàs tän viddhi nañöän acetasaù Text 3 Text 13 Text 23 Text 33 çré-bhagavän uväca yajïa-çiñöäçinaù santo mucyante sarva-kilbiñaiù Yadi aham na varteyam jätu karmaëy atandritaù sadåçaà ceñöate svasyäù prakåter jïänavän api loke 'smin dvi-vidhä niñöhä purä proktä mayänagha bhuïjate te tv aghaà päpä ye pacanty ätma-käraëät mama vartmänuvartantemanuñyäù pärtha sarvaçaù prakåtià yänti bhütäni nigrahaù kià kariñyati jïäna-yogena säìkhyänäà karma-yogena yoginäm Text 4 Text 14 Text 24 Text 34 na karmaëäm anärambhän naiñkarmyaà puruño 'çnute annäd bhavanti bhütäni parjanyäd anna-sambhavaù utsédeyur ime lokä na kuryäà karma ced aham indriyasyendriyasyärthe räga-dveñau vyavasthitau na ca sannyasanäd eva siddhià samadhigacchati yajïäd bhavati parjanyo yajïaù karma-samudbhavaù saìkarasya ca kartä syäm upahanyäm imäù prajäù tayor na vaçam ägacchet tau hy asya paripanthinau Text 5 Text 15 Text 25 Text 35 na hi kaçcit kñaëam api jätu tiñöhaty akarma-kåt karma brahmodbhavaà viddhi brahmäkñara-samudbhavam saktäù karmaëy avidväàso yathä kurvanti bhärata çreyän sva-dharmo viguëaù para-dharmät sv-anuñöhität käryate hy avaçaù karma sarvaù prakåti-jair guëaiù tasmät sarva-gataà brahma nityaà yajïe pratiñöhitam kuryäd vidväàs tathäsaktaç cikérñur loka-saìgraham sva-dharme nidhanaà çreyaù para-dharmo bhayävahaù Text 6 Text 16 Text 26 Text 36 karmendriyäëi saàyamya ya äste manasä smaran evaà pravartitaà cakraà nänuvartayatéha yaù na buddhi-bhedaà janayed ajïänäà karma-saìginäm arjuna uväca indriyärthän vimüòhätmä mithyäcäraù sa ucyate aghäyur indriyärämo moghaà pärtha sa jévati joñayet sarva-karmäëi vidvän yuktaù samäcaran atha kena prayukto 'yaà päpaà carati püruñaù anicchann api värñëeya baläd iva niyojitaù Text 7 Text 17 Text 27 Text 37 yas tv indriyäëi manasä niyamyärabhate 'rjuna yas tv ätma-ratir eva syäd ätma-tåptaç ca mänavaù prakåteù kriyamäëäni guëaiù karmäëi sarvaçaù çré-bhagavän uväca karmendriyaiù karma-yogam asaktaù sa viçiñyate ätmany eva ca santuñöas tasya käryaà na vidyate ahaìkära-vimüòhätmä kartäham iti manyate käma eña krodha eña rajo-guëa-samudbhavaù mahäçano mahä-päpmä viddhy enam iha vairiëam Text 8 Text 18 Text 28 Text 38 niyataà kuru karma tvaà karma jyäyo hy akarmaëaù naiva tasya kåtenärtho näkåteneha kaçcana tattva-vit tu mahä-bäho guëa-karma-vibhägayoù dhümenävriyate vahnir yathädarço malena ca çaréra-yäträpi ca te na prasiddhyed akarmaëaù na cäsya sarva-bhüteñu kaçcid artha-vyapäçrayaù guëä guëeñu vartanta iti matvä na sajjate yatholbenävåto garbhas tathä tenedam ävåtam Text 9 Text 19 Text 29 Text 39 yajïärthät karmaëo 'nyatra loko 'yaà karmabandhanaù tasmäd asaktaù satataà käryaà karma samäcara prakåter guëa-sammüòhäù sajjante guëa-karmasu ävåtaà jïänam etena jïänino nitya-vairiëä tad-arthaà karma kaunteya mukta-saìgaù samäcara asakto hy äcaran karma param äpnoti püruñaù tän akåtsna-vido mandän kåtsna-vin na vicälayet käma-rüpeëa kaunteya duñpüreëänalena ca Text 10 Text 20 Text 30 Text 40 saha-yajïäù prajäù såñövä puroväca prajäpatiù karmaëaiva hi saàsiddhim ästhitä janakädayaù mayi sarväëi karmäëi sannyasyädhyätma-cetasä indriyäëi mano buddhir asyädhiñöhänam ucyate anena prasaviñyadhvam eña vo 'stv iñöa-käma-dhuk loka-saìgraham eväpi sampaçyan kartum arhasi niräçér nirmamo bhütvä yudhyasva vigata-jvaraù etair vimohayaty eña jïänam ävåtya dehinam Text 41 tasmät tvam indriyäëy ädau niyamya bharatarñabha päpmänaà prajahi hy enaà jïäna-vijïäna-näçanam Text 42 indriyäëi paräëy ähur indriyebhyaù paraà manaù manasas tu parä buddhir yo buddheù paratas tu saù Text 43 evaà buddheù paraà buddhvä saàstabhyätmänam ätmanä jahi çatruà mahä-bäho käma-rüpaà duräsadam Chapter 4_42_Transcendental Knowledge Text 1 Text 11 Text 21 Text 31 çré-bhagavän uväca ye yathä mäà prapadyante täàs tathaiva bhajämy aham niräçér yata-cittätmä tyakta-sarva-parigrahaù näyaà loko 'sty ayajïasya kuto 'nyaù kuru-sattama imaà vivasvate yogaà proktavän aham avyayam mama vartmänuvartante manuñyäù pärtha sarvaçaù çäréraà kevalaà karma kurvan näpnoti kilbiñam vivasvän manave präha manur ikñväkave 'bravét Text 2 Text 12 Text 22 Text 32 evaà paramparä-präptam imaà räjarñayo viduù käìkñantaù karmaëäà siddhià yajanta iha devatäù yadåcchä-läbha-santuñöo dvandvätéto vimatsaraù evaà bahu-vidhä yajïä vitatä brahmaëo mukhe sa käleneha mahatä yogo nañöaù parantapa kñipraà hi mänuñe loke siddhir bhavati karma-jä samaù siddhäv asiddhau ca kåtväpi na nibadhyate karma-jän viddhi tän sarvän evaà jïätvä vimokñyase Text 3 Text 13 Text 23 Text 33 sa eväyaà mayä te 'dya yogaù proktaù purätanaù cätur-varëyaà mayä såñöaà guëa-karma-vibhägaçaù gata-saìgasya muktasya jïänävasthita-cetasaù çreyän dravya-mayäd yajïäj jïäna-yajïaù parantapa bhakto 'si me sakhä ceti rahasyaà hy etad uttamam tasya kartäram api mäà viddhy akartäram avyayam yajïäyäcarataù karma samagraà praviléyate sarvaà karmäkhilaà pärtha jïäne parisamäpyate Text 4 Text 14 Text 24 Text 34 arjuna uväca na mäà karmäëi limpanti na me karma-phale spåhä brahmärpaëaà brahma havir brahmägnau brahmaëä hutam tad viddhi praëipätena paripraçnena sevayä aparaà bhavato janma paraà janma vivasvataù iti mäà yo 'bhijänäti karmabhir na sa badhyate brahmaiva tena gantavyaà brahma-karma-samädhinä upadekñyanti te jïänaà jïäninas tattva-darçinaù katham etad vijänéyäà tvam ädau proktavän iti Text 5 Text 15 Text 25 Text 35 çré-bhagavän uväca evaà jïätvä kåtaà karma pürvair api mumukñubhiù daivam eväpare yajïaà yoginaù paryupäsate yaj jïätvä na punar moham evaà yäsyasi päëòava bahüni me vyatétäni janmäni tava cärjuna kuru karmaiva tasmät tvaà pürvaiù pürvataraà kåtam brahmägnäv apare yajïaà yajïenaivopajuhvati yena bhütäny açeñäëi drakñyasy ätmany atho mayi täny ahaà veda sarväëi na tvaà vettha parantapa Text 6 Text 16 Text 26 Text 36 ajo 'pi sann avyayätmä bhütänäm éçvaro 'pi san kià karma kim akarmeti kavayo 'py atra mohitäù çroträdénéndriyäëy anye saàyamägniñu juhvati api ced asi päpebhyaù sarvebhyaù päpa-kåt-tamaù prakåtià sväm adhiñöhäya sambhavämy ätma- tat te karma pravakñyämi yaj jïätvä mokñyase 'çubhät çabdädén viñayän anya indriyägniñu juhvati sarvaà jïäna-plavenaiva våjinaà santariñyasi mäyayä Text 7 Text 17 Text 27 Text 37 yadä yadä hi dharmasya glänir bhavati bhärata karmaëo hy api boddhavyaà boddhavyaà ca vikarmaëaù sarväëéndriya-karmäëi präëa-karmäëi cäpare yathaidhäàsi samiddho 'gnir bhasma-sät kurute 'rjuna abhyutthänam adharmasya tadätmänaà såjämy akarmaëaç ca boddhavyaà gahanä karmaëo gatiù ätma-saàyama-yogägnau juhvati jïäna-dépite jïänägniù sarva-karmäëi bhasma-sät kurute tathä aham Text 8 Text 18 Text 28 Text 38 pariträëäya sädhünäà vinäçäya ca duñkåtäm karmaëy akarma yaù paçyed akarmaëi ca karma yaù dravya-yajïäs tapo-yajïä yoga-yajïäs tathäpare na hi jïänena sadåçaà pavitram iha vidyate dharma-saàsthäpanärthäya sambhavämi yuge yuge sa buddhimän manuñyeñu sa yuktaù kåtsna-karma-kåt svädhyäya-jïäna-yajïäç ca yatayaù saàçita-vratäù tat svayaà yoga-saàsiddhaù kälenätmani vindati Text 9 Text 19 Text 29 Text 39 janma karma ca me divyam evaà yo vetti tattvataù yasya sarve samärambhäù käma-saìkalpa-varjitäù apäne juhvati präëaà präëe 'pänaà tathäpare präëäpäna-gaté ruddhvä çraddhäväl labhate jïänaà tat-paraù saàyatendriyaù tyaktvä dehaà punar janma naiti mäm eti so 'rjuna jïänägni-dagdha-karmäëaà tam ähuù paëòitaà budhäù präëäyäma-paräyaëäù apare niyatähäräù präëän präëeñu juhvati jïänaà labdhvä paräà çäntim acireëädhigacchati Text 10 Text 20 Text 30 Text 40 véta-räga-bhaya-krodhä man-mayä mäm upäçritäù tyaktvä karma-phaläsaìgaà nitya-tåpto niräçrayaù sarve 'py ete yajïa-vido yajïa-kñapita-kalmañäù ajïaç cäçraddadhänaç ca saàçayätmä vinaçyati bahavo jïäna-tapasä pütä mad-bhävam ägatäù karmaëy abhipravåtto 'pi naiva kiïcit karoti saù yajïa-çiñöämåta-bhujo yänti brahma sanätanam näyaà loko 'sti na paro na sukhaà saàçayätmanaù Text 41 Text 42 yoga-sannyasta-karmäëaà jïäna-saïchinna-saàçayam tasmäd ajïäna-sambhütaà håt-sthaà jïänäsinätmanaù ätmavantaà na karmäëi nibadhnanti dhanaïjaya chittvainaà saàçayaà yogam ätiñöhottiñöha bhärata Chapter 5_29_Karma Yoga_Action in KC Text 1 Text 11 Text 21 arjuna uväca käyena manasä buddhyä kevalair indriyair api bähya-sparçeñv asaktätmä vindaty ätmani yat sukham sannyäsaà karmaëäà kåñëa punar yogaà ca çaàsasi yoginaù karma kurvanti saìgaà tyaktvätma-çuddhaye sa brahma-yoga-yuktätmä sukham akñayam açnute yac chreya etayor ekaà tan me brühi su-niçcitam Text 2 Text 12 Text 22 çré-bhagavän uväca yuktaù karma-phalaà tyaktvä çäntim äpnoti naiñöhikém ye hi saàsparça-jä bhogä duùkha-yonaya eva te sannyäsaù karma-yogaç ca niùçreyasa-karäv ubhau ayuktaù käma-käreëa phale sakto nibadhyate ädy-antavantaù kaunteya na teñu ramate budhaù tayos tu karma-sannyäsät karma-yogo viçiñyate Text 3 Text 13 Text 23 jïeyaù sa nitya-sannyäsé yo na dveñöi na käìkñati sarva-karmäëi manasä sannyasyäste sukhaà vaçé çaknotéhaiva yaù soòhuà präk çaréra-vimokñaëät nirdvandvo hi mahä-bäho sukhaà bandhät pramucyate nava-dväre pure dehé naiva kurvan na kärayan käma-krodhodbhavaà vegaà sa yuktaù sa sukhé naraù Text 4 Text 14 Text 24 säìkhya-yogau påthag bäläù pravadanti na paëòitäù na kartåtvaà na karmäëi lokasya såjati prabhuù yo 'ntaù-sukho 'ntar-ärämas tathäntar-jyotir eva yaù ekam apy ästhitaù samyag ubhayor vindate phalam na karma-phala-saàyogaà svabhävas tu pravartate sa yogé brahma-nirväëaà brahma-bhüto 'dhigacchati Text 5 Text 15 Text 25 yat säìkhyaiù präpyate sthänaà tad yogair api gamyate nädatte kasyacit päpaà na caiva sukåtaà vibhuù labhante brahma-nirväëam åñayaù kñéëa-kalmañäù ekaà säìkhyaà ca yogaà ca yaù paçyati sa paçyati ajïänenävåtaà jïänaà tena muhyanti jantavaù chinna-dvaidhä yatätmänaù sarva-bhüta-hite ratäù Text 6 Text 16 Text 26 sannyäsas tu mahä-bäho duùkham äptum ayogataù jïänena tu tad ajïänaà yeñäà näçitam ätmanaù käma-krodha-vimuktänäà yaténäà yata-cetasäm yoga-yukto munir brahma na cireëädhigacchati teñäm äditya-vaj jïänaà prakäçayati tat param abhito brahma-nirväëaà vartate viditätmanäm Text 7 Text 17 Text 27 yoga-yukto viçuddhätmä vijitätmä jitendriyaù tad-buddhayas tad-ätmänas tan-niñöhäs tat-paräyaëäù sparçän kåtvä bahir bähyäàç cakñuç caiväntare bhruvoù sarva-bhütätma-bhütätmä kurvann api na lipyate gacchanty apunar-ävåttià jïäna-nirdhüta-kalmañäù präëäpänau samau kåtvä näsäbhyantara-cäriëau Text 8 Text 18 Text 28 naiva kiïcit karométi yukto manyeta tattva-vit vidyä-vinaya-sampanne brähmaëe gavi hastini yatendriya-mano-buddhir munir mokña-paräyaëaù paçyaï çåëvan spåçaï jighrann açnan gacchan svapan çvasan çuni caiva çva-päke ca paëòitäù sama-darçinaù vigatecchä-bhaya-krodho yaù sadä mukta eva saù Text 9 Text 19 Text 29 pralapan visåjan gåhëann unmiñan nimiñann api ihaiva tair jitaù sargo yeñäà sämye sthitaà manaù bhoktäraà yajïa-tapasäà sarva-loka-maheçvaram indriyäëéndriyärtheñu vartanta iti dhärayan nirdoñaà hi samaà brahma tasmäd brahmaëi te sthitäù suhådaà sarva-bhütänäà jïätvä mäà çäntim åcchati Text 10 Text 20 brahmaëy ädhäya karmäëi saìgaà tyaktvä karoti yaù na prahåñyet priyaà präpya nodvijet präpya cäpriyam lipyate na sa päpena padma-patram ivämbhasä sthira-buddhir asammüòho brahma-vid brahmaëi sthitaù Chapter 6_47_Sankhya Yoga Text 1 Text 11 Text 21 Text 31 çré-bhagavän uväca çucau deçe pratiñöhäpya sthiram äsanam ätmanaù sukham ätyantikaà yat tad buddhi-grähyam aténdriyam sarva-bhüta-sthitaà yo mäà bhajaty ekatvam ästhitaù anäçritaù karma-phalaà käryaà karma karoti yaù näty-ucchritaà näti-nécaà cailäjina-kuçottaram vetti yatra na caiväyaà sthitaç calati tattvataù sarvathä vartamäno 'pi sa yogé mayi vartate sa sannyäsé ca yogé ca na niragnir na cäkriyaù Text 2 Text 12 Text 22 Text 32 yaà sannyäsam iti prähur yogaà taà viddhi päëòava tatraikägraà manaù kåtvä yata-cittendriya-kriyaù yaà labdhvä cäparaà läbhaà manyate nädhikaà tataù ätmaupamyena sarvatra samaà paçyati yo 'rjuna na hy asannyasta-saìkalpo yogé bhavati kaçcana upaviçyäsane yuïjyäd yogam ätma-viçuddhaye yasmin sthito na duùkhena guruëäpi vicälyate sukhaà vä yadi vä duùkhaà sa yogé paramo mataù Text 3 Text 13 Text 23 Text 33 ärurukñor muner yogaà karma käraëam ucyate samaà käya-çiro-grévaà dhärayann acalaà sthiraù taà vidyäd duùkha-saàyoga- viyogaà yoga-saàjïitam arjuna uväca yogärüòhasya tasyaiva çamaù käraëam ucyate samprekñya näsikägraà svaà diçaç cänavalokayan yo 'yaà yogas tvayä proktaù sämyena madhusüdana etasyähaà na paçyämi caïcalatvät sthitià sthiräm Text 4 Text 14 Text 24 Text 34 yadä hi nendriyärtheñu na karmasv anuñajjate praçäntätmä vigata-bhér brahmacäri-vrate sthitaù sa niçcayena yoktavyo yogo 'nirviëëa-cetasä caïcalaà hi manaù kåñëa pramäthi balavad dåòham sarva-saìkalpa-sannyäsé yogärüòhas tadocyate manaù saàyamya mac-citto yukta äséta mat-paraù saìkalpa-prabhavän kämäàs tyaktvä sarvän açeñataù tasyähaà nigrahaà manye väyor iva su-duñkaram manasaivendriya-grämaà viniyamya samantataù Text 5 Text 15 Text 25 Text 35 uddhared ätmanätmänaà nätmänam avasädayet yuïjann evaà sadätmänaà yogé niyata-mänasaù çanaiù çanair uparamed buddhyä dhåti-gåhétayä çré-bhagavän uväca ätmaiva hy ätmano bandhur ätmaiva ripur ätmanaù çäntià nirväëa-paramäà mat-saàsthäm adhigacchati ätma-saàsthaà manaù kåtvä na kiïcid api cintayet asaàçayaà mahä-bäho mano durnigrahaà calam abhyäsena tu kaunteya vairägyeëa ca gåhyate Text 6 Text 16 Text 26 Text 36 bandhur ätmätmanas tasya yenätmaivätmanä jitaù näty-açnatas 'tu yogo 'sti na caikäntam anaçnataù yato yato niçcalati manaç caïcalam asthiram asaàyatätmanä yogo duñpräpa iti me matiù anätmanas tu çatrutve vartetätmaiva çatru-vat na cäti-svapna-çélasya jägrato naiva cärjuna tatas tato niyamyaitad ätmany eva vaçaà nayet vaçyätmanä tu yatatä çakyo 'väptum upäyataù Text 7 Text 17 Text 27 Text 37 jitätmanaù praçäntasya paramätmä samähitaù yuktähära-vihärasya yukta-ceñöasya karmasu praçänta-manasaà hy enaà yoginaà sukham uttamam arjuna uväca çétoñëa-sukha-duùkheñu tathä mänäpamänayoù yukta-svapnävabodhasya yogo bhavati duùkha-hä upaiti çänta-rajasaà brahma-bhütam akalmañam ayatiù çraddhayopeto yogäc calita-mänasaù apräpya yoga-saàsiddhià käà gatià kåñëa gacchati Text 8 Text 18 Text 28 Text 38 jïäna-vijïäna-tåptätmä küöa-stho vijitendriyaù yadä viniyataà cittam ätmany evävatiñöhate yuïjann evaà sadätmänaà yogé vigata-kalmañaù kaccin nobhaya-vibhrañöaç chinnäbhram iva naçyati yukta ity ucyate yogé sama-loñöräçma-käïcanaù nispåhaù sarva-kämebhyo yukta ity ucyate tadä sukhena brahma-saàsparçam atyantaà sukham açnute apratiñöho mahä-bäho vimüòho brahmaëaù pathi Text 9 Text 19 Text 29 Text 39 suhån-miträry-udäséna- madhyastha-dveñya-bandhuñu yathä dépo niväta-stho neìgate sopamä småtä sarva-bhüta-stham ätmänaà sarva-bhütäni cätmani etan me saàçayaà kåñëa chettum arhasy açeñataù sädhuñv api ca päpeñu sama-buddhir viçiñyate yogino yata-cittasya yuïjato yogam ätmanaù ékñate yoga-yuktätmä sarvatra sama-darçanaù tvad-anyaù saàçayasyäsya chettä na hy upapadyate Text 10 Text 20 Text 30 Text 40 yogé yuïjéta satatam ätmänaà rahasi sthitaù yatroparamate cittaà niruddhaà yoga-sevayä yo mäà paçyati sarvatra sarvaà ca mayi paçyati çré-bhagavän uväca ekäké yata-cittätmä niräçér aparigrahaù yatra caivätmanätmänaà paçyann ätmani tuñyati tasyähaà na praëaçyämi sa ca me na praëaçyati pärtha naiveha nämutra vinäças tasya vidyate na hi kalyäëa-kåt kaçcid durgatià täta gacchati Text 41 Text 45 präpya puëya-kåtäà lokän uñitvä çäçvatéù samäù prayatnäd yatamänas tu yogé saàçuddha-kilbiñaù çucénäà çrématäà gehe yoga-bhrañöo 'bhijäyate aneka-janma-saàsiddhas tato yäti paräà gatim Text 42 Text 46 atha vä yoginäm eva kule bhavati dhématäm tapasvibhyo 'dhiko yogé jïänibhyo 'pi mato 'dhikaù etad dhi durlabhataraà loke janma yad édåçam karmibhyaç cädhiko yogé tasmäd yogé bhavärjuna Text 43 Text 47 tatra taà buddhi-saàyogaà labhate paurva-dehikam yoginäm api sarveñäà mad-gatenäntar-ätmanä yatate ca tato bhüyaù saàsiddhau kuru-nandana çraddhävän bhajate yo mäà sa me yuktatamo mataù Text 44 pürväbhyäsena tenaiva hriyate hy avaço 'pi saù jijïäsur api yogasya çabda-brahmätivartate Chapter 7_30_Knowledge of the Absolute Text 1 Text 11 Text 21 çré-bhagavän uväca balaà balavatäà cähaà käma-räga-vivarjitam yo yo yäà yäà tanuà bhaktaù çraddhayärcitum icchati mayy äsakta-manäù pärtha yogaà yuïjan mad-äçrayaù dharmäviruddho bhüteñu kämo 'smi bharatarñabha tasya tasyäcaläà çraddhäà täm eva vidadhämy aham asaàçayaà samagraà mäà yathä jïäsyasi tac chåëu Text 2 Text 12 Text 22 jïänaà te ’haà sa-vijïänam idaà vakñyämy açeñataù ye caiva sättvikä bhävä räjasäs tämasäç ca ye sa tayä çraddhayä yuktas tasyärädhanam éhate yaj jïätvä neha bhüyo ’nyaj jïätavyam avaçiñyate matta eveti tän viddhi na tv ahaà teñu te mayi labhate ca tataù kämän mayaiva vihitän hi tän Text 3 Text 13 Text 23 manuñyäëäà sahasreñu kaçcid yatati siddhaye tribhir guëa-mayair bhävair ebhiù sarvam idaà jagat antavat tu phalaà teñäà tad bhavaty alpa-medhasäm yatatäm api siddhänäà kaçcin mäà vetti tattvataù mohitaà näbhijänäti mäm ebhyaù param avyayam devän deva-yajo yänti mad-bhaktä yänti mäm api Text 4 Text 14 Text 24 bhümir äpo 'nalo väyuù khaà mano buddhir eva ca daivé hy eñä guëa-mayé mama mäyä duratyayä avyaktaà vyaktim äpannaà manyante mäm abuddhayaù ahaìkära itéyaà me bhinnä prakåtir añöadhä mäm eva ye prapadyante mäyäm etäà taranti te paraà bhävam ajänanto mamävyayam anuttamam Text 5 Text 15 Text 25 apareyam itas tv anyäà prakåtià viddhi me paräm na mäà duñkåtino müòhäù prapadyante narädhamäù nähaà prakäçaù sarvasya yoga-mäyä-samävåtaù jéva-bhütäà mahä-bäho yayedaà dhäryate jagat mäyayäpahåta-jïänä äsuraà bhävam äçritäù müòho 'yaà näbhijänäti loko mäm ajam avyayam Text 6 Text 16 Text 26 etad-yonéni bhütäni sarväëéty upadhäraya catur-vidhä bhajante mäà janäù sukåtino 'rjuna vedähaà samatétäni vartamänäni cärjuna ahaà kåtsnasya jagataù prabhavaù pralayas tathä ärto jijïäsur arthärthé jïäné ca bharatarñabha bhaviñyäëi ca bhütäni mäà tu veda na kaçcana Text 7 Text 17 Text 27 mattaù parataraà nänyat kiïcid asti dhanaïjaya teñäà jïäné nitya-yukta eka-bhaktir viçiñyate icchä-dveña-samutthena dvandva-mohena bhärata mayi sarvam idaà protaà sütre maëi-gaëä iva priyo hi jïänino 'tyartham ahaà sa ca mama priyaù sarva-bhütäni sammohaà sarge yänti parantapa Text 8 Text 18 Text 28 raso 'ham apsu kaunteya prabhäsmi çaçi-süryayoù udäräù sarva evaite jïäné tv ätmaiva me matam yeñäà tv anta-gataà päpaà janänäà puëya-karmaëäm praëavaù sarva-vedeñu çabdaù khe pauruñaà nåñu ästhitaù sa hi yuktätmä mäm evänuttamäà gatim te dvandva-moha-nirmuktä bhajante mäà dåòha-vratäù Text 9 Text 19 Text 29 puëyo gandhaù påthivyäà ca tejaç cäsmi vibhävasau bahünäà janmanäm ante jïänavän mäà prapadyate arä-maraëa-mokñäya mäm äçritya yatanti ye jévanaà sarva-bhüteñu tapaç cäsmi tapasviñu väsudevaù sarvam iti sa mahätmä su-durlabhaù te brahma tad viduù kåtsnam adhyätmaà karma cäkhilam Text 10 Text 20 Text 30 béjaà mäà sarva-bhütänäà viddhi pärtha sanätanam kämais tais tair håta-jïänäù prapadyante 'nya-devatäù sädhibhütädhidaivaà mäà sädhiyajïaà ca ye viduù buddhir buddhimatäm asmi tejas tejasvinäm aham taà taà niyamam ästhäya prakåtyä niyatäù svayä prayäëa-käle 'pi ca mäà te vidur yukta-cetasaù Chapter 8_28_Attaining the Supreme Text 1 Text 11 Text 21 arjuna uväca ad akñaraà veda-vido vadanti viçanti yad yatayo véta-rägäù avyakto 'kñara ity uktas tam ähuù paramäà gatim kià tad brahma kim adhyätmaà kià karma puruñottama yad icchanto brahmacaryaà caranti tat te padaà saìgraheëa yaà präpya na nivartante tad dhäma paramaà mama adhibhütaà ca kià proktam adhidaivaà kim ucyate pravakñye Text 2 Text 12 Text 22 adhiyajïaù kathaà ko 'tra dehe 'smin madhusüdana sarva-dväräëi saàyamya mano hådi nirudhya ca puruñaù sa paraù pärtha bhaktyä labhyas tv ananyayä prayäëa-käle ca kathaà jïeyo 'si niyatätmabhiù mürdhny ädhäyätmanaù präëam ästhito yoga-dhäraëäm yasyäntaù-sthäni bhütäni yena sarvam idaà tatam Text 3 Text 13 Text 23 çré-bhagavän uväca oà ity ekäkñaraà brahma vyäharan mäm anusmaran yatra käle tv anävåttim ävåttià caiva yoginaù akñaraà brahma paramaà svabhävo 'dhyätmam ucyate yaù prayäti tyajan dehaà sa yäti paramäà gatim prayätä yänti taà kälaà vakñyämi bharatarñabha bhüta-bhävodbhava-karo visargaù karma-saàjïitaù Text 4 Text 14 Text 24 adhibhütaà kñaro bhävaù puruñaç cädhidaivatam ananya-cetäù satataà yo mäà smarati nityaçaù agnir jyotir ahaù çuklaù ñaë-mäsä uttaräyaëam adhiyajïo 'ham evätra dehe deha-bhåtäà vara tasyähaà sulabhaù pärtha nitya-yuktasya yoginaù tatra prayätä gacchanti brahma brahma-vido janäù Text 5 Text 15 Text 25 anta-käle ca mäm eva smaran muktvä kalevaram mäm upetya punar janma duùkhälayam açäçvatam dhümo rätris tathä kåñëaù ñaë-mäsä dakñiëäyanam yaù prayäti sa mad-bhävaà yäti nästy atra saàçayaù näpnuvanti mahätmänaù saàsiddhià paramäà gatäù tatra cändramasaà jyotir yogé präpya nivartate Text 6 Text 16 Text 26 yaà yaà väpi smaran bhävaà tyajaty ante kalevaram ä-brahma-bhuvanäl lokäù punar ävartino 'rjuna çukla-kåñëe gaté hy ete jagataù çäçvate mate taà tam evaiti kaunteya sadä tad-bhäva-bhävitaù mäm upetya tu kaunteya punar janma na vidyate ekayä yäty anävåttim anyayävartate punaù Text 7 Text 17 Text 27 tasmät sarveñu käleñu mäm anusmara yudhya ca sahasra-yuga-paryantam ahar yad brahmaëo viduù naite såté pärtha jänan yogé muhyati kaçcana mayy arpita-mano-buddhir mäm evaiñyasy asaàçayaù rätrià yuga-sahasräntäà te 'ho-rätra-vido janäù tasmät sarveñu käleñu yoga-yukto bhavärjuna Text 8 Text 18 Text 28 abhyäsa-yoga-yuktena cetasä nänya-gäminä avyaktäd vyaktayaù sarväù prabhavanty ahar-ägame vedeñu yajïeñu tapaùsu caiva däneñu yat puëya-phalaà pradiñöam paramaà puruñaà divyaà yäti pärthänucintayan rätry-ägame praléyante tatraivävyakta-saàjïake atyeti tat sarvam idaà viditvä yogé paraà sthänam upaiti cädyam Text 9 Text 19 kavià puräëam anuçäsitäram aëor aëéyäàsam anusmared yaù bhüta-grämaù sa eväyaà bhütvä bhütvä praléyate sarvasya dhätäram acintya-rüpam äditya-varëaà tamasaù parastät rätry-ägame 'vaçaù pärtha prabhavaty ahar-ägame Text 10 Text 20 prayäëa-käle manasäcalena bhaktyä yukto yoga-balena caiva paras tasmät tu bhävo 'nyo 'vyakto 'vyaktät sanätanaù bhruvor madhye präëam äveçya samyak sa taà paraà puruñam upaiti divyam yaù sa sarveñu bhüteñu naçyatsu na vinaçyati Chapter 9_34_The Most Confidential Knowledge Text 1 Text 11 Text 21 çré-bhagavän uväca avajänanti mäà müòhä mänuñéà tanum äçritam te taà bhuktvä svarga-lokaà viçälaà kñéëe puëye martya-lokaà viçanti idaà tu te guhyatamaà pravakñyämy anasüyave paraà bhävam ajänanto mama bhüta-maheçvaram evaà trayé-dharmam anuprapannä gatägataà käma-kämä labhante jïänaà vijïäna-sahitaà yaj jïätvä mokñyase 'çubhät Text 2 Text 12 Text 22 räja-vidyä räja-guhyaà pavitram idam uttamam moghäçä mogha-karmäëo mogha-jïänä vicetasaù ananyäç cintayanto mäà ye janäù paryupäsate pratyakñävagamaà dharmyaà su-sukhaà kartum avyayam räkñasém äsuréà caiva prakåtià mohinéà çritäù teñäà nityäbhiyuktänäà yoga-kñemaà vahämy aham Text 3 Text 13 Text 23 açraddadhänäù puruñä dharmasyäsya parantapa mahätmänas tu mäà pärtha daivéà prakåtim äçritäù ye 'py anya-devatä-bhaktä yajante çraddhayänvitäù apräpya mäà nivartante måtyu-saàsära-vartmani bhajanty ananya-manaso jïätvä bhütädim avyayam te 'pi mäm eva kaunteya yajanty avidhi-pürvakam Text 4 Text 14 Text 24 mayä tatam idaà sarvaà jagad avyakta-mürtinä satataà kértayanto mäà yatantaç ca dåòha-vratäù ahaà hi sarva-yajïänäà bhoktä ca prabhur eva ca mat-sthäni sarva-bhütäni na cähaà teñv avasthitaù namasyantaç ca mäà bhaktyä nitya-yuktä upäsate na tu mäm abhijänanti tattvenätaç cyavanti te Text 5 Text 15 Text 25 na ca mat-sthäni bhütäni paçya me yogam aiçvaram jïäna-yajïena cäpy anye yajanto mäm upäsate yänti deva-vratä devän pitèn yänti pitå-vratäù bhüta-bhån na ca bhüta-stho mamätmä bhüta-bhävanaù ekatvena påthaktvena bahudhä viçvato-mukham bhütäni yänti bhütejyä yänti mad-yäjino 'pi mäm Text 6 Text 16 Text 26 yathäkäça-sthito nityaà väyuù sarvatra-go mahän ahaà kratur ahaà yajïaù svadhäham aham auñadham patraà puñpaà phalaà toyaà yo me bhaktyä prayacchati tathä sarväëi bhütäni mat-sthänéty upadhäraya mantro 'ham aham eväjyam aham agnir ahaà hutam tad ahaà bhakty-upahåtam açnämi prayatätmanaù Text 7 Text 17 Text 27 sarva-bhütäni kaunteya prakåtià yänti mämikäm pitäham asya jagato mätä dhätä pitämahaù yat karoñi yad açnäsi yaj juhoñi dadäsi yat kalpa-kñaye punas täni kalpädau visåjämy aham vedyaà pavitram oàkära åk säma yajur eva ca yat tapasyasi kaunteya tat kuruñva mad-arpaëam Text 8 Text 18 Text 28 prakåtià sväm avañöabhya visåjämi punaù punaù gatir bhartä prabhuù säkñé niväsaù çaraëaà suhåt çubhäçubha-phalair evaà mokñyase karma-bandhanaiù bhüta-grämam imaà kåtsnam avaçaà prakåter vaçät prabhavaù pralayaù sthänaà nidhänaà béjam avyayam sannyäsa-yoga-yuktätmä vimukto mäm upaiñyasi Text 9 Text 19 Text 29 na ca mäà täni karmäëi nibadhnanti dhanaïjaya apämy aham ahaà varñaà nigåhëämy utsåjämi ca samo 'haà sarva-bhüteñu na me dveñyo 'sti na priyaù udäséna-vad äsénam asaktaà teñu karmasu amåtaà caiva måtyuç ca sad asac cäham arjuna ye bhajanti tu mäà bhaktyä ayi te teñu cäpy aham Text 10 Text 20 Text 30 mayädhyakñeëa prakåtiù süyate sa-caräcaram trai-vidyä mäà soma-päù püta-päpä yajïair iñövä svar-gatià prärthayante api cet su-duräcäro bhajate mäm ananya-bhäk hetunänena kaunteya jagad viparivartate te puëyam äsädya surendra-lokam açnanti divyän divi deva-bhogän sädhur eva sa mantavyaù samyag vyavasito hi saù Text 31 Text 32 Text 33 kñipraà bhavati dharmätmä çaçvac-chäntià nigacchati mäà hi pärtha vyapäçritya ye 'pi syuù päpa-yonayaù kià punar brähmaëäù puëyä bhaktä räjarñayas tathä kaunteya pratijänéhi na me bhaktaù praëaçyati striyo vaiçyäs tathä çüdräs te 'pi yänti paräà gatim anityam asukhaà lokam imaà präpya bhajasva mäm Text 34 man-manä bhava mad-bhakto mad-yäjé mäà namaskuru mäm evaiñyasi yuktvaivam ätmänaà mat-paräyaëaù Chapter 10_42_The Opulence of the Absolute Text 1 Text 11 Text 21 Text 31 çré-bhagavän uväca teñäm evänukampärtham aham ajïäna-jaà tamaù ädityänäm ahaà viñëur jyotiñäà ravir aàçumän pavanaù pavatäm asmi rämaù çastra-bhåtäm aham bhüya eva mahä-bäho çåëu me paramaà vacaù näçayämy ätma-bhäva-stho jïäna-dépena bhäsvatä marécir marutäm asmi nakñaträëäm ahaà çaçé jhañäëäà makaraç cäsmi srotasäm asmi jähnavé yat te 'haà préyamäëäya vakñyämi hita-kämyayä Text 2 Text 12 Text 22 Text 32 na me viduù sura-gaëäù prabhavaà na maharñayaù arjuna uväca vedänäà säma-vedo 'smi devänäm asmi väsavaù sargäëäm ädir antaç ca madhyaà caiväham arjuna aham ädir hi devänäà maharñéëäà ca sarvaçaù paraà brahma paraà dhäma pavitraà paramaà indriyäëäà manaç cäsmi bhütänäm asmi cetanä adhyätma-vidyä vidyänäà vädaù pravadatäm aham bhavän puruñaà çäçvataà divyam ädi-devam ajaà vibhum Text 3 Text 13 Text 23 Text 33 yo mäm ajam anädià ca vetti loka-maheçvaram ähus tväm åñayaù sarve devarñir näradas tathä rudräëäà çaìkaraç cäsmi vitteço yakña-rakñasäm akñaräëäm a-käro 'smi dvandvaù sämäsikasya ca asammüòhaù sa martyeñu sarva-päpaiù pramucyate asito devalo vyäsaù svayaà caiva bravéñi me vasünäà pävakaç cäsmi meruù çikhariëäm aham aham eväkñayaù kälo dhätähaà viçvato-mukhaù Text 4 Text 14 Text 24 Text 34 buddhir jïänam asammohaù kñamä satyaà damaù çamaù sarvam etad åtaà manye yan mäà vadasi keçava purodhasäà ca mukhyaà mäà viddhi pärtha båhaspatim måtyuù sarva-haraç cäham udbhavaç ca bhaviñyatäm sukhaà duùkhaà bhavo 'bhävo bhayaà cäbhayam eva ca na hi te bhagavan vyaktià vidur devä na dänaväù senänénäm ahaà skandaù sarasäm asmi sägaraù kértiù çrér väk ca näréëäà småtir medhä dhåtiù kñamä Text 5 Text 15 Text 25 Text 35 ahiàsä samatä tuñöis tapo dänaà yaço 'yaçaù svayam evätmanätmänaà vettha tvaà puruñottama maharñéëäà bhågur ahaà giräm asmy ekam akñaram båhat-säma tathä sämnäà gäyatré chandasäm aham bhavanti bhävä bhütänäà matta eva påthag-vidhäù bhüta-bhävana bhüteça deva-deva jagat-pate yajïänäà japa-yajïo 'smi sthävaräëäà himälayaù mäsänäà märga-çérño 'ham åtünäà kusumäkaraù Text 6 Text 16 Text 26 Text 36 maharñayaù sapta pürve catväro manavas tathä vaktum arhasy açeñeëa divyä hy ätma-vibhütayaù açvatthaù sarva-våkñäëäà devarñéëäà ca näradaù dyütaà chalayatäm asmi tejas tejasvinäm aham mad-bhävä mänasä jätä yeñäà loka imäù prajäù yäbhir vibhütibhir lokän imäàs tvaà vyäpya tiñöhasi gandharväëäà citrarathaù siddhänäà kapilo muniù jayo 'smi vyavasäyo 'smi sattvaà sattvavatäm aham Text 7 Text 17 Text 27 Text 37 etäà vibhütià yogaà ca mama yo vetti tattvataù kathaà vidyäm ahaà yogiàs tväà sadä paricintayan uccaiùçravasam açvänäà viddhi mäm amåtodbhavam våñëénäà väsudevo 'smi päëòavänäà dhanaïjayaù so 'vikalpena yogena yujyate nätra saàçayaù keñu keñu ca bhäveñu cintyo 'si bhagavan mayä airävataà gajendräëäà naräëäà ca narädhipam munénäm apy ahaà vyäsaù kavénäm uçanä kaviù Text 8 Text 18 Text 28 Text 38 ahaà sarvasya prabhavo mattaù sarvaà pravartate vistareëätmano yogaà vibhütià ca janärdana äyudhänäm ahaà vajraà dhenünäm asmi kämadhuk daëòo damayatäm asmi nétir asmi jigéñatäm iti matvä bhajante mäà budhä bhäva-samanvitäù bhüyaù kathaya tåptir hi çåëvato nästi me 'måtam prajanaç cäsmi kandarpaù sarpäëäm asmi väsukiù maunaà caiväsmi guhyänäà jïänaà jïänavatäm aham Text 9 Text 19 Text 29 Text 39 mac-cittä mad-gata-präëä bodhayantaù parasparam çré-bhagavän uväca anantaç cäsmi nägänäà varuëo yädasäm aham yac cäpi sarva-bhütänäà béjaà tad aham arjuna kathayantaç ca mäà nityaà tuñyanti ca ramanti ca hanta te kathayiñyämi divyä hy ätma-vibhütayaù pitèëäm aryamä cäsmi yamaù saàyamatäm aham na tad asti vinä yat syän mayä bhütaà caräcaram prädhänyataù kuru-çreñöha nästy anto vistarasya me Text 10 Text 20 Text 30 Text 40 teñäà satata-yuktänäà bhajatäà préti-pürvakam aham ätmä guòäkeça sarva-bhütäçaya-sthitaù prahlädaç cäsmi daityänäà kälaù kalayatäm aham nänto 'sti mama divyänäà vibhüténäà parantapa dadämi buddhi-yogaà taà yena mäm upayänti te aham ädiç ca madhyaà ca bhütänäm anta eva ca mågäëäà ca mågendro 'haà vainateyaç ca pakñiëäm eña tüddeçataù prokto vibhüter vistaro mayä Text 41 Text 42 yad yad vibhütimat sattvaà çrémad ürjitam eva vä atha vä bahunaitena kià jïätena tavärjuna tat tad evävagaccha tvaà mama tejo-'àça-sambhavam viñöabhyäham idaà kåtsnam ekäàçena sthito jagat Chapter 11_55_The Universal Form Text 1 Text 14 Text 27 arjuna uväca tataù sa vismayäviñöo håñöa-romä dhanaïjayaù vakträëi te tvaramäëä viçanti daàñörä-karäläni bhayänakäni mad-anugrahäya paramaà guhyam adhyätma-saàjïitam praëamya çirasä devaà kåtäïjalir abhäñata kecid vilagnä daçanäntareñu sandåçyante cürëitair uttamäìgaiù yat tvayoktaà vacas tena moho 'yaà vigato mama Text 2 Text 15 Text 28 bhaväpyayau hi bhütänäà çrutau vistaraço mayä arjuna uväca yathä nadénäà bahavo 'mbu-vegäù samudram eväbhimukhä dravanti tvattaù kamala-paträkña mähätmyam api cävyayam paçyämi deväàs tava deva dehesarväàs tathä bhüta-viçeña-saìghän tathä tavämé nara-loka-vérä viçanti vakträëy abhivijvalanti brahmäëam éçaà kamaläsana-stham åñéàç ca sarvän uragäàç ca divyän Text 3 Text 16 Text 29 evam etad yathättha tvam ätmänaà parameçvara aneka-bähüdara-vaktra-netraà paçyämi tväà sarvato 'nanta-rüpam yathä pradéptaà jvalanaà pataìgä viçanti näçäya samåddha-vegäù drañöum icchämi te rüpam aiçvaraà puruñottama näntaà na madhyaà na punas tavädià paçyämi viçveçvara viçva-rüpa tathaiva näçäya viçanti lokäs taväpi vakträëi samåddha-vegäù Text 4 Text 17 Text 30 manyase yadi tac chakyaà mayä drañöum iti prabho kiréöinaà gadinaà cakriëaà ca tejo-räçià sarvato déptimantam lelihyase grasamänaù samantäl lokän samagrän vadanair jvaladbhiù yogeçvara tato me tvaà darçayätmänam avyayam paçyämi tväà durnirékñyaà samantäd déptänalärka-dyutim aprameyam tejobhir äpürya jagat samagraà bhäsas tavogräù pratapanti viñëo Text 5 Text 18 Text 31 çré-bhagavän uväca tvam akñaraà paramaà veditavyaà tvam asya viçvasya paraà nidhänam äkhyähi me ko bhavän ugra-rüpo namo 'stu te deva-vara praséda paçya me pärtha rüpäëi çataço 'tha sahasraçaù tvam avyayaù çäçvata-dharma-goptä sanätanas tvaà puruño mato me vijïätum icchämi bhavantam ädyaà na hi prajänämi tava pravåttim nänä-vidhäni divyäni nänä-varëäkåténi ca Text 6 Text 19 Text 32 paçyädityän vasün rudrän açvinau marutas tathä anädi-madhyäntam ananta-véryam ananta-bähuà çaçi-sürya-netram çré-bhagavän uväca bahüny adåñöa-pürväëi paçyäçcaryäëi bhärata paçyämi tväà dépta-hutäça-vaktraà sva-tejasä viçvam idaà tapantam kälo 'smi loka-kñaya-kåt pravåddho lokän samähartum iha pravåttaù åte 'pi tväà na bhaviñyanti sarve ye 'vasthitäù pratyanékeñu yodhäù Text 7 Text 20 Text 33 ihaika-sthaà jagat kåtsnaà paçyädya sa-caräcaram dyäv ä-påthivyor idam antaraà hi vyäptaà tvayaikena diçaç ca sarväù tasmät tvam uttiñöha yaço labhasva jitvä çatrün bhuìkñva räjyaà samåddham mama dehe guòäkeça yac cänyad drañöum icchasi dåñövädbhutaà rüpam ugraà tavedaà loka-trayaà pravyathitaà mahätman mayaivaite nihatäù pürvam eva nimitta-mätraà bhava savya-säcin Text 8 Text 21 Text 34 na tu mäà çakyase drañöum anenaiva sva-cakñuñä amé hi tväà sura-saìghä viçanti kecid bhétäù präïjalayo gåëanti droëaà ca bhéñmaà ca jayadrathaà ca karëaà tathänyän api yodha-vérän divyaà dadämi te cakñuù paçya me yogam aiçvaram svastéty uktvä maharñi-siddha-saìghäù stuvanti tväà stutibhiù puñkaläbhiù mayä hatäàs tvaà jahi mä vyathiñöhä yudhyasva jetäsi raëe sapatnän Text 9 Text 22 Text 35 saïjaya uväca rudrädityä vasavo ye ca sädhyä viçve 'çvinau marutaç coñmapäç ca saïjaya uväca etac chrutvä vacanaà keçavasya kåtäïjalir vepamänaù kirété evam uktvä tato räjan mahä-yogeçvaro hariù gandharva-yakñäsura-siddha-saìghä vékñante tväà vismitäç caiva sarve namaskåtvä bhüya eväha kåñëaà sa-gadgadaà bhéta-bhétaù praëamya darçayäm äsa pärthäya paramaà rüpam aiçvaram Text 10 Text 23 Text 36 aneka-vaktra-nayanam anekädbhuta-darçanam rüpaà mahat te bahu-vaktra-netraà mahä-bäho bahu-bähüru-pädam arjuna uväca aneka-divyäbharaëaà divyänekodyatäyudham bahüdaraà bahu-daàñörä-karälaà dåñövä lokäù pravyathitäs tathäham sthäne håñékeça tava prakértyä jagat prahåñyaty anurajyate ca rakñäàsi bhétäni diço dravanti sarve namasyanti ca siddha-saìghäù Text 11 Text 24 Text 37 divya-mälyämbara-dharaà divya-gandhänulepanam nabhaù-spåçaà déptam aneka-varëaà vyättänanaà dépta-viçäla-netram kasmäc ca te na nameran mahätman garéyase brahmaëo 'py ädi-kartre sarväçcarya-mayaà devam anantaà viçvato-mukham dåñövä hi tväà pravyathitäntar-ätmä dhåtià na vindämi çamaà ca viñëo ananta deveça jagan-niväsa tvam akñaraà sad-asat tat paraà yat Text 12 Text 25 Text 38 divi sürya-sahasrasya bhaved yugapad utthitä daàñörä-karäläni ca te mukhäni dåñövaiva kälänala-sannibhäni tvam ädi-devaù puruñaù puräëas tvam asya viçvasya paraà nidhänam yadi bhäù sadåçé sä syäd bhäsas tasya mahätmanaù diço na jäne na labhe ca çarma praséda deveça jagan-niväsa vettäsi vedyaà ca paraà ca dhäma tvayä tataà viçvam ananta-rüpa Text 13 Text 26 Text 39 tatraika-sthaà jagat kåtsnaà pravibhaktam anekadhä amé ca tväà dhåtaräñörasya puträù sarve sahaivävani-päla-saìghaiù väyur yamo 'gnir varuëaù çaçäìkaù prajäpatis tvaà prapitämahaç ca apaçyad deva-devasya çarére päëòavas tadä bhéñmo droëaù süta-putras tathäsau sahäsmadéyair api yodha-mukhyaiù namo namas te 'stu sahasra-kåtvaù punaç ca bhüyo 'pi namo namas te Chapter 11_55_The Universal Form Text 40 Text 48 namaù purastäd atha påñöhatas te namo 'stu te sarvata eva sarva na veda-yajïädhyayanair na dänair na ca kriyäbhir na tapobhir ugraiù ananta-véryämita-vikramas tvaà sarvaà samäpnoñi tato 'si sarvaù evaà-rüpaù çakya ahaà nå-loke drañöuà tvad anyena kuru-pravéra Text 41 Text 49 sakheti matvä prasabhaà yad uktaà he kåñëa he yädava he sakheti mä te vyathä mä ca vimüòha-bhävo dåñövä rüpaà ghoram édåì mamedam ajänatä mahimänaà tavedaà mayä pramädät praëayena väpi vyapeta-bhéù préta-manäù punas tvaà tad eva me rüpam idaà prapaçya Text 42 Text 50 yac cävahäsärtham asat-kåto 'si vihära-çayyäsana-bhojaneñu saïjaya uväca eko 'tha väpy acyuta tat-samakñaà tat kñämaye tväm aham aprameyam ity arjunaà väsudevas tathoktvä svakaà rüpaà darçayäm äsa bhüyaù äçväsayäm äsa ca bhétam enaà bhütvä punaù saumya-vapur mahätmä Text 43 Text 51 pitäsi lokasya caräcarasya tvam asya püjyaç ca gurur garéyän arjuna uväca na tvat-samo 'sty abhyadhikaù kuto 'nyo loka-traye 'py apratima-prabhäva dåñövedaà mänuñaà rüpaà tava saumyaà janärdana idäném asmi saàvåttaù sa-cetäù prakåtià gataù Text 44 Text 52 tasmät praëamya praëidhäya käyaà prasädaye tväm aham éçam éòyam çré-bhagavän uväca piteva putrasya sakheva sakhyuù priyaù priyäyärhasi deva soòhum su-durdarçam idaà rüpaà dåñöavän asi yan mama devä apy asya rüpasya nityaà darçana-käìkñiëaù Text 45 Text 53 adåñöa-pürvaà håñito 'smi dåñövä bhayena ca pravyathitaà mano me nähaà vedair na tapasä na dänena na cejyayä tad eva me darçaya deva rüpaà praséda deveça jagan-niväsa çakya evaà-vidho drañöuà dåñöavän asi mäà yathä Text 46 Text 54 kiréöinaà gadinaà cakra-hastam icchämi tväà drañöum ahaà tathaiva bhaktyä tv ananyayä çakya aham evaà-vidho 'rjuna tenaiva rüpeëa catur-bhujena sahasra-bäho bhava viçva-mürte jïätuà drañöuà ca tattvena praveñöuà ca parantapa Text 47 Text 55 çré-bhagavän uväca mat-karma-kån mat-paramo mad-bhaktaù saìga-varjitaù mayä prasannena tavärjunedaà rüpaà paraà darçitam ätma-yogät nirvairaù sarva-bhüteñu yaù sa mäm eti päëòava tejo-mayaà viçvam anantam ädyaà yan me tvad anyena na dåñöa-pürvam Chapter 12_20_Devotional Service Text 1 Text 11 arjuna uväca athaitad apy açakto 'si kartuà mad-yogam äçritaù evaà satata-yuktä ye bhaktäs tväà paryupäsate sarva-karma-phala-tyägaà tataù kuru yatätmavän ye cäpy akñaram avyaktaà teñäà ke yoga-vittamäù Text 2 Text 12 çré-bhagavän uväca çreyo hi jïänam abhyäsäj jïänäd dhyänaà viçiñyate mayy äveçya mano ye mäà nitya-yuktä upäsate dhyänät karma-phala-tyägas tyägäc chäntir anantaram çraddhayä parayopetäs te me yuktatamä matäù Text 3 Text 13 ye tv akñaram anirdeçyam avyaktaà paryupäsate adveñöä sarva-bhütänäà maitraù karuëa eva ca sarvatra-gam acintyaà ca küöa-stham acalaà dhruvam nirmamo nirahaìkäraù sama-duùkha-sukhaù kñamé Text 4 Text 14 sanniyamyendriya-grämaà sarvatra sama-buddhayaù santuñöaù satataà yogé yatätmä dåòha-niçcayaù te präpnuvanti mäm eva sarva-bhüta-hite ratäù mayy arpita-mano-buddhir yo mad-bhaktaù sa me priyaù Text 5 Text 15 kleço 'dhikataras teñäm avyaktäsakta-cetasäm yasmän nodvijate lokolokän nodvijate ca yaù avyaktä hi gatir duùkhaà dehavadbhir aväpyate harñämarña-bhayodvegair mukto yaù sa ca me priyaù Text 6 Text 16 ye tu sarväëi karmäëi mayi sannyasya mat-paräù anapekñaù çucir dakña udäséno gata-vyathaù ananyenaiva yogena mäà dhyäyanta upäsate sarvärambha-parityägé yo mad-bhaktaù sa me priyaù Text 7 Text 17 teñäm ahaà samuddhartä måtyu-saàsära-sägarät yo na håñyati na dveñöi na çocati na käìkñati bhavämi na cirät pärtha mayy äveçita- etasäm çubhäçubha-parityägé bhaktimän yaù sa me priyaù Text 8 Text 18 mayy eva mana ädhatsva mayi buddhià niveçaya samaù çatrau ca mitre ca tathä mänäpamänayoù nivasiñyasi mayy eva ata ürdhvaà na saàçayaù çétoñëa-sukha-duùkheñu samaù saìga-vivarjitaù Text 9 Text 19 atha cittaà samädhätuà na çaknoñi mayi sthiram tulya-nindä-stutir mauné santuñöo yena kenacit abhyäsa-yogena tato mäm icchäptuà dhanaïjaya aniketaù sthira-matir bhaktimän me priyo naraù Text 10 Text 20 abhyäse 'py asamartho 'si mat-karma-paramo bhava ye tu dharmämåtam idaà yathoktaà paryupäsate mad-artham api karmäëi kurvan siddhim aväpsyasi çraddadhänä mat-paramä bhaktäs te ’téva me priyäù Chapter 13_35_Nature,The Enjoyer and Consciousness Text 1 Text 11 Text 21 arjuna uväca mayi cänanya-yogena bhaktir avyabhicäriëé kärya-käraëa-kartåtve hetuù prakåtir ucyate prakåtià puruñaà caiva kñetraà kñetra-jïam eva ca vivikta-deça-sevitvam aratir jana-saàsadi puruñaù sukha-duùkhänäà bhoktåtve hetur ucyate etad veditum icchämi jïänaà jïeyaà ca keçava Text 2 Text 12 Text 22 çré-bhagavän uväca adhyätma-jïäna-nityatvaà tattva-jïänärtha-darçanam puruñaù prakåti-stho hi bhuìkte prakåti-jän guëän idaà çaréraà kaunteya kñetram ity abhidhéyate etaj jïänam iti proktam ajïänaà yad ato 'nyathä käraëaà guëa-saìgo 'sya sad-asad-yoni-janmasu etad yo vetti taà prähuù kñetra-jïa iti tad-vidaù Text 3 Text 13 Text 23 kñetra-jïaà cäpi mäà viddhi sarva-kñetreñu bhärata jïeyaà yat tat pravakñyämi yaj jïätvämåtam açnute upadrañöänumantä ca bhartä bhoktä maheçvaraù kñetra-kñetrajïayor jïänaà yat taj jïänaà mataà mama anädi mat-paraà brahma na sat tan näsad ucyate paramätmeti cäpy ukto dehe 'smin puruñaù paraù Text 4 Text 14 Text 24 tat kñetraà yac ca yädåk ca yad-vikäri yataç ca yat sarvataù päëi-pädaà tat sarvato 'kñi-çiro-mukham ya evaà vetti puruñaà prakåtià ca guëaiù saha sa ca yo yat-prabhävaç ca tat samäsena me çåëu sarvataù çrutimal loke sarvam ävåtya tiñöhati sarvathä vartamäno 'pi na sa bhüyo 'bhijäyate Text 5 Text 15 Text 25 åñibhir bahudhä gétaà chandobhir vividhaiù påthak sarvendriya-guëäbhäsaà sarvendriya-vivarjitam dhyänenätmani paçyanti kecid ätmänam ätmanä brahma-sütra-padaiç caiva hetumadbhir viniçcitaiù asaktaà sarva-bhåc caiva nirguëaà guëa-bhoktå ca anye säìkhyena yogena karma-yogena cäpare Text 6 Text 16 Text 26 mahä-bhütäny ahaìkäro buddhir avyaktam eva ca bahir antaç ca bhütänäm acaraà caram eva ca anye tv evam ajänantaù çrutvänyebhya upäsate indriyäëi daçaikaà ca païca cendriya-gocaräù sükñmatvät tad avijïeyaà düra-sthaà cäntike ca tat te 'pi cätitaranty eva måtyuà çruti-paräyaëäù Text 7 Text 17 Text 27 icchä dveñaù sukhaà duùkhaà saìghätaç cetanä dhåtiù avibhaktaà ca bhüteñu vibhaktam iva ca sthitam yävat saïjäyate kiïcit sattvaà sthävara-jaìgamam etat kñetraà samäsena sa-vikäram udähåtam bhüta-bhartå ca taj jïeyaà grasiñëu prabhaviñëu ca kñetra-kñetrajïa-saàyogät tad viddhi bharatarñabha Text 8 Text 18 Text 28 amänitvam adambhitvam ahiàsä kñäntir ärjavam jyotiñäm api taj jyotis tamasaù param ucyate samaà sarveñu bhüteñu tiñöhantaà parameçvaram äcäryopäsanaà çaucaà sthairyam ätma-vinigrahaù jïänaà jïeyaà jïäna-gamyaà hådi sarvasya viñöhitam vinaçyatsv avinaçyantaà yaù paçyati sa paçyati Text 9 Text 19 Text 29 indriyärtheñu vairägyam anahaìkära eva ca iti kñetraà tathä jïänaà jïeyaà coktaà samäsataù samaà paçyan hi sarvatra samavasthitam éçvaram janma-måtyu-jarä-vyädhi- duùkha-doñänudarçanam mad-bhakta etad vijïäya mad-bhäväyopapadyate na hinasty ätmanätmänaà tato yäti paräà gatim Text 10 Text 20 Text 30 asaktir anabhiñvaìgaù putra-dära-gåhädiñu prakåtià puruñaà caiva viddhy anädé ubhäv api prakåtyaiva ca karmäëi kriyamäëäni sarvaçaù nityaà ca sama-cittatvam iñöäniñöopapattiñu vikäräàç ca guëäàç caiva viddhi prakåti-sambhavän yaù paçyati tathätmänam akartäraà sa paçyati Text 31 Text 33 Text 35 yadä bhüta-påthag-bhävam eka-stham anupaçyati yathä sarva-gataà saukñmyäd äkäçaà nopalipyate kñetra-kñetrajïayor evam antaraà jïäna-cakñuñä tata eva ca vistäraà brahma sampadyate tadä sarvaträvasthito dehe tathätmä nopalipyate bhüta-prakåti-mokñaà ca ye vidur yänti te param Text 32 Text 34 anäditvän nirguëatvät paramätmäyam avyayaù yathä prakäçayaty ekaù kåtsnaà lokam imaà raviù çaréra-stho 'pi kaunteya na karoti na lipyate kñetraà kñetré tathä kåtsnaà prakäçayati bhärata Chapter 14_27_The Three Modes of Material Nature Text 1 Text 11 Text 21 çré-bhagavän uväca sarva-dväreñu dehe 'smin prakäça upajäyate arjuna uväca paraà bhüyaù pravakñyämi jïänänäà jïänam uttamam jïänaà yadä tadä vidyäd vivåddhaà sattvam ity uta kair liìgais trén guëän etän atéto bhavati prabho yaj jïätvä munayaù sarve paräà siddhim ito gatäù kim äcäraù kathaà caitäàs trén guëän ativartate Text 2 Text 12 Text 22 idaà jïänam upäçritya mama sädharmyam ägatäù lobhaù pravåttir ärambhaù karmaëäm açamaù spåhä çré-bhagavän uväca sarge 'pi nopajäyante pralaye na vyathanti ca rajasy etäni jäyante vivåddhe bharatarñabha prakäçaà ca pravåttià ca moham eva ca päëòava na dveñöi sampravåttäni na nivåttäni käìkñati Text 3 Text 13 Text 23 mama yonir mahad brahma tasmin garbhaà dadhämy aham aprakäço 'pravåttiç ca pramädo moha eva ca udäséna-vad äséno guëair yo na vicälyate sambhavaù sarva-bhütänäà tato bhavati bhärata tamasy etäni jäyante vivåddhe kuru-nandana guëä vartanta ity evaà yo 'vatiñöhati neìgate Text 4 Text 14 Text 24 sarva-yoniñu kaunteya mürtayaù sambhavanti yäù yadä sattve pravåddhe tu pralayaà yäti deha-bhåt sama-duùkha-sukhaù sva-sthaù sama-loñöäçma-käïcanaù täsäà brahma mahad yonir ahaà béja-pradaù pitä tadottama-vidäà lokän amalän pratipadyate tulya-priyäpriyo dhéras tulya-nindätma-saàstutiù Text 5 Text 15 Text 25 sattvaà rajas tama iti guëäù prakåti-sambhaväù rajasi pralayaà gatvä karma-saìgiñu jäyate mänäpamänayos tulyas tulyo miträri-pakñayoù nibadhnanti mahä-bäho dehe dehinam avyayam tathä pralénas tamasi müòha-yoniñu jäyate sarvärambha-parityägé guëätétaù sa ucyate Text 6 Text 16 Text 26 tatra sattvaà nirmalatvät prakäçakam anämayam karmaëaù sukåtasyähuù sättvikaà nirmalaà phalam mäà ca yo 'vyabhicäreëa bhakti-yogena sevate sukha-saìgena badhnäti jïäna-saìgena cänagha rajasas tu phalaà duùkham ajïänaà tamasaù phalam sa guëän samatétyaitän brahma-bhüyäya kalpate Text 7 Text 17 Text 27 rajo rägätmakaà viddhi tåñëä-saìga-samudbhavam sattvät saïjäyate jïänaà rajaso lobha eva ca brahmaëo hi pratiñöhäham amåtasyävyayasya ca tan nibadhnäti kaunteya karma-saìgena dehinam pramäda-mohau tamaso bhavato 'jïänam eva ca çäçvatasya ca dharmasya sukhasyaikäntikasya ca Text 8 Text 18 tamas tv ajïäna-jaà viddhi mohanaà sarva-dehinäm ürdhvaà gacchanti sattva-sthä madhye tiñöhanti räjasäù pramädälasya-nidräbhis tan nibadhnäti bhärata jaghanya-guëa-våtti-sthä adho gacchanti tämasäù Text 9 Text 19 sattvaà sukhe saïjayati rajaù karmaëi bhärata nänyaà guëebhyaù kartäraà yadä drañöänupaçyati jïänam ävåtya tu tamaù pramäde saïjayaty uta guëebhyaç ca paraà vetti mad-bhävaà so 'dhigacchati Text 10 Text 20 rajas tamaç cäbhibhüya sattvaà bhavati bhärata guëän etän atétya trén dehé deha-samudbhavän rajaù sattvaà tamaç caiva tamaù sattvaà rajas tathä janma-måtyu-jarä-duùkhair vimukto 'måtam açnute Chapter 15_20_The Yoga of the Supreme Person Text 1 Text 11 çré-bhagavän uväca yatanto yoginaç cainaà paçyanty ätmany avasthitam ürdhva-mülam adhaù-çäkham açvatthaà prähur avyayam yatanto 'py akåtätmäno nainaà paçyanty acetasaù chandäàsi yasya parëäni yas taà veda sa veda-vit Text 2 Text 12 adhaç cordhvaà prasåtäs tasya çäkhä guëa-pravåddhä viñaya-praväläù yad äditya-gataà tejo jagad bhäsayate 'khilam adhaç ca müläny anusantatäni karmänubandhéni manuñya-loke yac candramasi yac cägnau tat tejo viddhi mämakam Text 3 Text 13 na rüpam asyeha tathopalabhyate nänto na cädir na ca sampratiñöhä gäm äviçya ca bhütäni dhärayämy aham ojasä açvattham enaà su-virüòha-mülam asaìga-çastreëa dåòhena chittvä puñëämi cauñadhéù sarväù somo bhütvä rasätmakaù Text 4 Text 14 tataù padaà tat parimärgitavyaà yasmin gatä na nivartanti bhüyaù ahaà vaiçvänaro bhütvä präëinäà deham äçritaù tam eva cädyaà puruñaà prapadye yataù pravåttiù prasåtä puräëé präëäpäna-samäyuktaù pacämy annaà catur-vidham Text 5 Text 15 nirmäna-mohä jita-saìga-doñä adhyätma-nityä vinivåtta-kämäù sarvasya cähaà hådi sanniviñöo mattaù småtir jïänam apohanaà ca dvandvair vimuktäù sukha-duùkha-saàjïair gacchanty amüòhäù padam avyayaà tat vedaiç ca sarvair aham eva vedyo vedänta-kåd veda-vid eva cäham Text 6 Text 16 na tad bhäsayate süryo na çaçäìko na pävakaù dväv imau puruñau loke kñaraç cäkñara eva ca yad gatvä na nivartante tad dhäma paramaà mama kñaraù sarväëi bhütäni küöa-stho 'kñara ucyate Text 7 Text 17 mamaiväàço jéva-loke jéva-bhütaù sanätanaù uttamaù puruñas tv anyaù paramätmety udähåtaù manaù-ñañöhänéndriyäëi prakåti-sthäni karñati yo loka-trayam äviçya bibharty avyaya éçvaraù Text 8 Text 18 çaréraà yad aväpnoti yac cäpy utkrämatéçvaraù yasmät kñaram atéto 'ham akñaräd api cottamaù gåhétvaitäni saàyäti väyur gandhän iväçayät ato 'smi loke vede ca prathitaù puruñottamaù Text 9 Text 19 çrotraà cakñuù sparçanaà ca rasanaà ghräëam eva ca yo mäm evam asammüòho jänäti puruñottamam adhiñöhäya manaç cäyaà viñayän upasevate sa sarva-vid bhajati mäà sarva-bhävena bhärata Text 10 Text 20 utkrämantaà sthitaà väpi bhuïjänaà vä guëänvitam iti guhyatamaà çästram idam uktaà mayänagha vimüòhä nänupaçyanti paçyanti jïäna-cakñuñaù etad buddhvä buddhimän syät kåta-kåtyaç ca bhärata Chapter 16_24_The Divine and Demoniac Natures Text 1 Text 13 çré-bhagavän uväca idam adya mayä labdham imaà präpsye manoratham abhayaà sattva-saàçuddhir jïäna-yoga-vyavasthitiù idam astédam api me bhaviñyati punar dhanam dänaà damaç ca yajïaç ca svädhyäyas tapa ärjavam Text 2 Text 14 ahiàsä satyam akrodhas tyägaù çäntir apaiçunam asau mayä hataù çatrur haniñye cäparän api dayä bhüteñv aloluptvaà märdavaà hrér acäpalam éçvaro 'ham ahaà bhogé siddho 'haà balavän sukhé Text 3 Text 15 tejaù kñamä dhåtiù çaucam adroho näti-mänitä äòhyo 'bhijanavän asmi ko 'nyo 'sti sadåço mayä bhavanti sampadaà daivém abhijätasya bhärata yakñye däsyämi modiñya ity ajïäna-vimohitäù Text 4 Text 16 dambho darpo 'bhimänaç ca krodhaù päruñyam eva ca aneka-citta-vibhräntä moha-jäla-samävåtäù ajïänaà cäbhijätasya pärtha sampadam äsurém prasaktäù käma-bhogeñu patanti narake 'çucau Text 5 Text 17 daivé sampad vimokñäya nibandhäyäsuré matä ätma-sambhävitäù stabdhä dhana-mäna-madänvitäù mä çucaù sampadaà daivém abhijäto 'si päëòava yajante näma-yajïais te dambhenävidhi-pürvakam Text 6 Text 18 dvau bhüta-sargau loke 'smin daiva äsura eva ca ahaìkäraà balaà darpaà kämaà krodhaà ca saàçritäù daivo vistaraçaù prokta äsuraà pärtha me çåëu mäm ätma-para-deheñu pradviñanto 'bhyasüyakäù Text 7 Text 19 pravåttià ca nivåttià ca janä na vidur äsuräù tän ahaà dviñataù krürän saàsäreñu narädhamän na çaucaà näpi cäcäro na satyaà teñu vidyate kñipämy ajasram açubhän äsuréñv eva yoniñu Text 8 Text 20 asatyam apratiñöhaà te jagad ähur anéçvaram äsuréà yonim äpannä müòhä janmani janmani aparaspara-sambhütaà kim anyat käma-haitukam mäm apräpyaiva kaunteya tato yänty adhamäà gatim Text 9 Text 21 etäà dåñöim avañöabhya nañöätmäno 'lpa-buddhayaù tri-vidhaà narakasyedaà dväraà näçanam ätmanaù prabhavanty ugra-karmäëaù kñayäya jagato 'hitäù kämaù krodhas tathä lobhas tasmäd etat trayaà tyajet Text 10 Text 22 kämam äçritya duñpüraà dambha-mäna-madänvitäù etair vimuktaù kaunteya tamo-dvärais tribhir naraù mohäd gåhétväsad-grähän pravartante 'çuci-vratäù äcaraty ätmanaù çreyas tato yäti paräà gatim Text 11 Text 23 cintäm aparimeyäà ca pralayäntäm upäçritäù yaù çästra-vidhim utsåjya vartate käma-kärataù kämopabhoga-paramä etävad iti niçcitäù na sa siddhim aväpnoti na sukhaà na paräà gatim Text 12 Text 24 äçä-päça-çatair baddhäù käma-krodha-paräyaëäù tasmäc chästraà pramäëaà te käryäkärya-vyavasthitau éhante käma-bhogärtham anyäyenärtha-saïcayän jïätvä çästra-vidhänoktaà karma kartum ihärhasi Chapter 17_28_The Divisions of Faith Text 1 Text 11 Text 21 arjuna uväca aphaläkäìkñibhir yajïo vidhi-diñöo ya ijyate yat tu pratyupakärärthaà phalam uddiçya vä punaù ye çästra-vidhim utsåjya yajante çraddhayänvitäù yañöavyam eveti manaù samädhäya sa sättvikaù déyate ca parikliñöaà tad dänaà räjasaà småtam teñäà niñöhä tu kä kåñëa sattvam äho rajas tamaù Text 2 Text 12 Text 22 çré-bhagavän uväca abhisandhäya tu phalaà dambhärtham api caiva yat adeça-käle yad dänam apätrebhyaç ca déyate tri-vidhä bhavati çraddhä dehinäà sä svabhäva-jä ijyate bharata-çreñöha taà yajïaà viddhi räjasam asat-kåtam avajïätaà tat tämasam udähåtam sättviké räjasé caiva tämasé ceti täà çåëu Text 3 Text 13 Text 23 sattvänurüpä sarvasya çraddhä bhavati bhärata vidhi-hénam asåñöännaà mantra-hénam adakñiëam oà tat sad iti nirdeço brahmaëas tri-vidhaù småtaù çraddhä-mayo 'yaà puruño yo yac-chraddhaù sa eva saù çraddhä-virahitaà yajïaà tämasaà paricakñate brähmaëäs tena vedäç ca yajïäç ca vihitäù purä Text 4 Text 14 Text 24 yajante sättvikä devän yakña-rakñäàsi räjasäù deva-dvija-guru-präjïa- püjanaà çaucam ärjavam tasmäd oà ity udähåtya yajïa-däna-tapaù-kriyäù pretän bhüta-gaëäàç cänye yajante tämasä janäù brahmacaryam ahiàsä ca çäréraà tapa ucyate pravartante vidhänoktäù satataà brahma-vädinäm Text 5 Text 15 Text 25 açästra-vihitaà ghoraà tapyante ye tapo janäù anudvega-karaà väkyaà satyaà priya-hitaà ca yat tad ity anabhisandhäya phalaà yajïa-tapaù-kriyäù dambhähaìkära-saàyuktäù käma-räga-balänvitäù svädhyäyäbhyasanaà caiva väì-mayaà tapa ucyate däna-kriyäç ca vividhäù kriyante mokña-käìkñibhiù Text 6 Text 16 Text 26 karñayantaù çaréra-sthaà bhüta-grämam acetasaù manaù-prasädaù saumyatvaà maunam ätma-vinigrahaù sad-bhäve sädhu-bhäve ca sad ity etat prayujyate mäà caiväntaù çaréra-sthaà tän viddhy äsura-niçcayän bhäva-saàçuddhir ity etat tapo mänasam ucyate praçaste karmaëi tathä sac-chabdaù pärtha yujyate Text 7 Text 17 Text 27 ähäras tv api sarvasya tri-vidho bhavati priyaù çraddhayä parayä taptaà tapas tat tri-vidhaà naraiù yajïe tapasi däne ca sthitiù sad iti cocyate yajïas tapas tathä dänaà teñäà bhedam imaà çåëu aphaläkäìkñibhir yuktaiù sättvikaà paricakñate karma caiva tad-arthéyaà sad ity eväbhidhéyate Text 8 Text 18 Text 28 äyuù-sattva-balärogya- sukha-préti-vivardhanäù satkära-mäna-püjärthaà tapo dambhena caiva yat açraddhayä hutaà dattaà tapas taptaà kåtaà ca yat rasyäù snigdhäù sthirä hådyä ähäräù sättvika-priyäù kriyate tad iha proktaà räjasaà calam adhruvam asad ity ucyate pärtha na ca tat pretya no iha Text 9 Text 19 kaöv-amla-lavaëäty-uñëa- tékñëa-rükña-vidähinaù müòha-gräheëätmano yat péòayä kriyate tapaù ähärä räjasasyeñöä duùkha-çokämaya-pradäù parasyotsädanärthaà vä tat tämasam udähåtam Text 10 Text 20 yäta-yämaà gata-rasaà püti paryuñitaà ca yat dätavyam iti yad dänaà déyate 'nupakäriëe ucchiñöam api cämedhyaà bhojanaà tämasa-priyam deçe käle ca pätre ca tad dänaà sättvikaà småtam Chapter 18_78_Conclusion The Perfection of Renunciation Text 1 Text 11 Text 21 arjuna uväca na hi deha-bhåtä çakyaà tyaktuà karmäëy açeñataù påthaktvena tu yaj jïänaà nänä-bhävän påthag-vidhän sannyäsasya mahä-bäho tattvam icchämi veditum yas tu karma-phala-tyägé sa tyägéty abhidhéyate vetti sarveñu bhüteñu taj jïänaà viddhi räjasam tyägasya ca håñékeça påthak keçé-niñüdana Text 2 Text 12 Text 22 çré-bhagavän uväca aniñöam iñöaà miçraà ca tri-vidhaà karmaëaù phalam yat tu kåtsna-vad ekasmin kärye saktam ahaitukam kämyänäà karmaëäà nyäsaà sannyäsaà kavayo viduù bhavaty atyäginäà pretya na tu sannyäsinäà kvacit atattvärtha-vad alpaà ca tat tämasam udähåtam sarva-karma-phala-tyägaà prähus tyägaà vicakñaëäù Text 3 Text 13 Text 23 tyäjyaà doña-vad ity eke karma prähur manéñiëaù païcaitäni mahä-bäho käraëäni nibodha me niyataà saìga-rahitam aräga-dveñataù kåtam yajïa-däna-tapaù-karma na tyäjyam iti cäpare säìkhye kåtänte proktäni siddhaye sarva-karmaëäm aphala-prepsunä karma yat tat sättvikam ucyate Text 4 Text 14 Text 24 niçcayaà çåëu me tatra tyäge bharata-sattama adhiñöhänaà tathä kartä karaëaà ca påthag-vidham yat tu kämepsunä karma sähaìkäreëa vä punaù tyägo hi puruña-vyäghra tri-vidhaù samprakértitaù vividhäç ca påthak ceñöä daivaà caivätra païcamam kriyate bahuläyäsaà tad räjasam udähåtam Text 5 Text 15 Text 25 yajïa-däna-tapaù-karma na tyäjyaà käryam eva tat çaréra-väì-manobhir yat karma prärabhate naraù anubandhaà kñayaà hiàsäm anapekñya ca pauruñam yajïo dänaà tapaç caiva pävanäni manéñiëäm nyäyyaà vä viparétaà vä païcaite tasya hetavaù mohäd ärabhyate karma yat tat tämasam ucyate Text 6 Text 16 Text 26 etäny api tu karmäëi saìgaà tyaktvä phaläni ca tatraivaà sati kartäram ätmänaà kevalaà tu yaù mukta-saìgo 'nahaà-vädé dhåty-utsäha-samanvitaù kartavyänéti me pärtha niçcitaà matam uttamam paçyaty akåta-buddhitvän na sa paçyati durmatiù siddhy-asiddhyor nirvikäraù kartä sättvika ucyate Text 7 Text 17 Text 27 niyatasya tu sannyäsaù karmaëo nopapadyate yasya nähaìkåto bhävo buddhir yasya na lipyate rägé karma-phala-prepsur lubdho hiàsätmako 'çuciù mohät tasya parityägas tämasaù parikértitaù hatväpi sa imäû lokän na hanti na nibadhyate harña-çokänvitaù kartä räjasaù parikértitaù Text 8 Text 18 Text 28 duùkham ity eva yat karma käya-kleça-bhayät tyajet jïänaà jïeyaà parijïätä tri-vidhä karma-codanä ayuktaù präkåtaù stabdhaù çaöho naiñkåtiko 'lasaù sa kåtvä räjasaà tyägaà naiva tyäga-phalaà labhet karaëaà karma karteti tri-vidhaù karma-saìgrahaù viñädé dérgha-sütré ca kartä tämasa ucyate Text 9 Text 19 Text 29 käryam ity eva yat karma niyataà kriyate 'rjuna jïänaà karma ca kartä ca tridhaiva guëa-bhedataù buddher bhedaà dhåteç caiva guëatas tri-vidhaà çåëu saìgaà tyaktvä phalaà caiva sa tyägaù sättviko mataù procyate guëa-saìkhyäne yathävac chåëu täny api procyamänam açeñeëa påthaktvena dhanaïjaya Text 10 Text 20 Text 30 na dveñöy akuçalaà karma kuçale nänuñajjate sarva-bhüteñu yenaikaà bhävam avyayam ékñate pravåttià ca nivåttià ca käryäkärye bhayäbhaye tyägé sattva-samäviñöo medhävé chinna-saàçayaù avibhaktaà vibhakteñu taj jïänaà viddhi sättvikam bandhaà mokñaà ca yä vetti buddhiù sä pärtha sättviké Chapter 18_78_Conclusion The Perfection of Renunciation Text 31 Text 41 Text 51 yayä dharmam adharmaà ca käryaà cäkäryam eva ca brähmaëa-kñatriya-viçäà çüdräëäà ca parantapa buddhyä viçuddhayä yukto dhåtyätmänaà niyamya ca ayathävat prajänäti buddhiù sä pärtha räjasé karmäëi pravibhaktäni svabhäva-prabhavair guëaiù çabdädén viñayäàs tyaktvä räga-dveñau vyudasya ca Text 32 Text 42 Text 52 adharmaà dharmam iti yä manyate tamasävåtä çamo damas tapaù çaucaà kñäntir ärjavam eva ca vivikta-sevé laghv-äçé yata-väk-käya-mänasaù sarvärthän viparétäàç ca buddhiù sä pärtha tämasé jïänaà vijïänam ästikyaà brahma-karma svabhäva-jam dhyäna-yoga-paro nityaà vairägyaà samupäçritaù Text 33 Text 43 Text 53 dhåtyä yayä dhärayate manaù-präëendriya-kriyäù çauryaà tejo dhåtir däkñyaà yuddhe cäpy apaläyanam ahaìkäraà balaà darpaà kämaà krodhaà parigraham yogenävyabhicäriëyä dhåtiù sä pärtha sättviké dänam éçvara-bhävaç ca kñätraà karma svabhäva-jam vimucya nirmamaù çänto brahma-bhüyäya kalpate Text 34 Text 44 Text 54 yayä tu dharma-kämärthän dhåtyä dhärayate 'rjuna kåñi-go-rakñya-väëijyaà vaiçya-karma svabhäva-jam brahma-bhütaù prasannätmä na çocati na käìkñati prasaìgena phaläkäìkñé dhåtiù sä pärtha räjasé paricaryätmakaà karma çüdrasyäpi svabhäva-jam samaù sarveñu bhüteñu mad-bhaktià labhate paräm Text 35 Text 45 Text 55 yayä svapnaà bhayaà çokaà viñädaà madam eva ca sve sve karmaëy abhirataù saàsiddhià labhate naraù bhaktyä mäm abhijänäti yävän yaç cäsmi tattvataù na vimuïcati durmedhä dhåtiù sä pärtha tämasé sva-karma-nirataù siddhià yathä vindati tac chåëu tato mäà tattvato jïätvä viçate tad-anantaram Text 36 Text 46 Text 56 sukhaà tv idänéà tri-vidhaà çåëu me bharatarñabha yataù pravåttir bhütänäà yena sarvam idaà tatam sarva-karmäëy api sadä kurväëo mad-vyapäçrayaù abhyäsäd ramate yatra duùkhäntaà ca nigacchati sva-karmaëä tam abhyarcya siddhià vindati mänavaù mat-prasädäd aväpnoti çäçvataà padam avyayam Text 37 Text 47 Text 57 yat tad agre viñam iva pariëäme 'måtopamam çreyän sva-dharmo viguëaù para-dharmät sv-anuñöhität cetasä sarva-karmäëi mayi sannyasya mat-paraù tat sukhaà sättvikaà proktam ätma-buddhi-prasäda-jam svabhäva-niyataà karma kurvan näpnoti kilbiñam buddhi-yogam upäçritya mac-cittaù satataà bhava Text 38 Text 48 Text 58 viñayendriya-saàyogäd yat tad agre 'måtopamam saha-jaà karma kaunteya sa-doñam api na tyajet mac-cittaù sarva-durgäëi mat-prasädät tariñyasi pariëäme viñam iva tat sukhaà räjasaà småtam sarvärambhä hi doñeëa dhümenägnir ivävåtäù atha cet tvam ahaìkärän na çroñyasi vinaìkñyasi Text 39 Text 49 Text 59 yad agre cänubandhe ca sukhaà mohanam ätmanaù asakta-buddhiù sarvatra jitätmä vigata-spåhaù yad ahaìkäram äçritya na yotsya iti manyase nidrälasya-pramädotthaà tat tämasam udähåtam naiñkarmya-siddhià paramäà sannyäsenädhigacchati mithyaiña vyavasäyas te prakåtis tväà niyokñyati Text 40 Text 50 Text 60 na tad asti påthivyäà vä divi deveñu vä punaù siddhià präpto yathä brahma tathäpnoti nibodha me svabhäva-jena kaunteya nibaddhaù svena karmaëä sattvaà prakåti-jair muktaà yad ebhiù syät tribhir guëaiù samäsenaiva kaunteya niñöhä jïänasya yä parä kartuà necchasi yan mohät kariñyasy avaço 'pi tat Chapter 18_78_Conclusion The Perfection of Renunciation Text 61 Text 71 éçvaraù sarva-bhütänäà håd-deçe 'rjuna tiñöhati çraddhävän anasüyaç ca çåëuyäd api yo naraù bhrämayan sarva-bhütäni yanträrüòhäni mäyayä so 'pi muktaù çubhäl lokän präpnuyät puëya-karmaëäm Text 62 Text 72 tam eva çaraëaà gaccha sarva-bhävena bhärata kaccid etac chrutaà pärtha tvayaikägreëa cetasä tat-prasädät paräà çäntià sthänaà präpsyasi çäçvatam kaccid ajïäna-sammohaù praëañöas te dhanaïjaya Text 63 Text 73 iti te jïänam äkhyätaà guhyäd guhyataraà mayä arjuna uväca vimåçyaitad açeñeëa yathecchasi tathä kuru nañöo mohaù småtir labdhä tvat-prasädän mayäcyuta sthito 'smi gata-sandehaù kariñye vacanaà tava Text 64 Text 74 sarva-guhyatamaà bhüyaù çåëu me paramaà vacaù saïjaya uväca iñöo 'si me dåòham iti tato vakñyämi te hitam ity ahaà väsudevasya pärthasya ca mahätmanaù saàvädam imam açrauñam adbhutaà roma-harñaëam Text 65 Text 75 man-manä bhava mad-bhakto mad-yäjé mäà namaskuru vyäsa-prasädäc chrutavän etad guhyam ahaà param mäm evaiñyasi satyaà te pratijäne priyo 'si me yogaà yogeçvarät kåñëät säkñät kathayataù svayam Text 66 Text 76 sarva-dharmän parityajya mäm ekaà çaraëaà vraja räjan saàsmåtya saàsmåtya saàvädam imam adbhutam ahaà tväà sarva-päpebhyo mokñayiñyämi mä çucaù keçavärjunayoù puëyaà håñyämi ca muhur muhuù Text 67 Text 77 idaà te nätapaskäya näbhaktäya kadäcana tac ca saàsmåtya saàsmåtya rüpam aty-adbhutaà hareù na cäçuçrüñave väcyaà na ca mäà yo 'bhyasüyati vismayo me mahän räjan håñyämi ca punaù punaù Text 68 Text 78 ya idaà paramaà guhyaà mad-bhakteñv abhidhäsyati yatra yogeçvaraù kåñëo yatra pärtho dhanur-dharaù bhaktià mayi paräà kåtvä mäm evaiñyaty asaàçayaù tatra çrér vijayo bhütir dhruvä nétir matir mama Text 69 na ca tasmän manuñyeñu kaçcin me priya-kåttamaù bhavitä na ca me tasmäd anyaù priyataro bhuvi Text 70 adhyeñyate ca ya imaà dharmyaà saàvädam ävayoù jïäna-yajïena tenäham iñöaù syäm iti me matiù I did this compilation for my easy memorization of the Gita . I could do it in one year.I printed this in A5 sheets and could see all the shlokas in one page.I could not find anything in the market like this and so I did it by myself. As as an encouragement for Gita aspirants,I played along with Sri Vidyabhusana singing Gita melodiously ,which is published by ISKCON ,Bangalore. Only the individual shlokas from the Gita are cut and I used to replay them as and when I forgot them. Like this the whole of the Gita gets ingrained in the brain and then it is permanent. When sung with emotion and devotion,the shlokas are easy to recite and remember and it doesn’t go away,like other subjects. I have uploaded them for anyone to download and use and give it to anyone,who is having blessed by Srila Prabhupada. Links to audio download. Use this username and password to login and download. https://www.4shared.com username : [email protected] password: 4$wealth  1.Two big size audio zip formats are there. One contains ---all shlokas playing continuously of all 18 chapters The other contains----all individual shlokas of all 18 chapters  All the individual chapters are also uploaded. My humble request: KINDLY DON’T DELETE OR CHANGE ANYTHING OR CHANGE PASSWORD OR ANYTHING. I have done this as my humble service to my Guru Srila Prabhupada. All Gita related ,which I could find usefel are also uploaded. Please feel free to distribute them to deserving aspirants. HARE KRISHNA HARE KRISHNA KRISHNA KRISHNA HARE HARE HARE RAMA HARE RAMA RAMA RAMA HARE HARE SK.Sundaram,Mysore,INDIA. [email protected]