Kielentutkimuksen menetelmiä Toimittaneet milla luodonpää-manni markus hamunen reetta konstenius matti miestamo urpo nikanne kaius sinnemäki I–IV Kielentutkimuksen menetelmiä I–V Toimittaneet milla luodonpää-manni, markus hamunen, reetta konstenius, matti miestamo, urpo nikanne ja kaius sinnemäki suomalaisen kirjallisuuden seura ∙ helsinki ∙ 2020 © 2020 Milla Luodonpää-Manni, Markus Hamunen, Reetta Konstenius, Matti Miestamo, Urpo Nikanne, Kaius Sinnemäki ja SKS Lisenssi CC BY-NC-ND 4.0 International Kannen suunnittelu: Timo Numminen Taitto ja EPUB: Keski-Suomen Sivu Oy ISBN 978-951-858-173-7 (I–IV, nid.) ISBN 978-951-858-180-5 (PDF) ISBN 978-951-858-178-2 (EPUB) ISSN 0355-1768 (nid.) ISSN 2670-2401 (verkkojulkaisut) DOI: https://doi.org/10.21435/skst.1457 Teos on lisensoitu Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 International -lisenssillä. Tutustu lisenssiin englanniksi osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ tai suomeksi osoitteessa https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi. Teos on avoimesti saatavissa osoitteessa https://doi.org/10.21435/skst.1457 tai lukemalla tämä QR-koodi mobiililaitteella. suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1457 Teos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeämien asiantuntijoiden tarkastama. alkusanat V Alkusanat Kielentutkimuksen menetelmiä on useita aloja käsittävä kielentutkimuksen menetelmiin keskittyvä teos opiskelijan ja tutkijan tueksi suomen kielel- lä. Teoksen keskeisenä päämääränä on esitellä ja selkiyttää menetelmäl- listen eli metodisten mahdollisuuksien kirjoa, menetelmällisten valin- tojen syitä ja seurauksia, menetelmien vahvuuksia ja heikkouksia sekä ylipäätään metodologisen ja laajemmin metateoreettisen tausta-ajattelun ilmaisemisen tärkeyttä kielentutkimuksessa. Perus- ja jatko-opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kokoel- ma tulee tarpeeseen, sillä tieteenfilosofinen, metodologinen ja kielen- tutkimuksen menetelmiä koskeva yleinen teoreettinen koulutus on Suomessa paikoin turhan ohutta ja pirstoutunut eri suuntauksiin ja oppiaineisiin. Tämä eri yliopistoja, oppiaineita ja suuntauksia edusta- vien tutkijoiden yhteistyössä laatima hanke on yksi keino torjua kielen- tutkimuksen menetelmien ja metateorian opetuksen pirstaloitumista. Vaikka vakiintuneen normaalitieteen (ks. Kuhn 1962) harjoittami- nen on tieteellisen tiedon luomiseksi välttämätöntä, tutkijoiden on syytä perehtyä myös metodologiaan ja metateoriaan, jotta tiede uudistuisi ja kehittyisi. Metodologia harjaannuttaa eksplisiittiseen metodien kriitti- seen arviointiin ja perusteluun, ja metateoria selvittelee tutkimuksen taustoja, logiikkaa, rajauksia ja historiaa sekä muita tutkimukseen usein piilevästi vaikuttavia tekijöitä. Näitä asioita ei voi jättää hiljaisen tiedon varaan. Kielitieteen menetelmien ja metateorian laajaa esittelyä tarvitaan VI alkusanat myös välttämään suomalaisen kielentutkimuksen eklektisyyttä eli eri- laisten tutkimusperinteiden ja teorioiden yhdistelyä tutkimustyössä. Tällaisen yhdistelyn vuoksi tutkijan on kyettävä arvioimaan käyttämien- sä menetelmien taustateorioita ja niiden keskinäistä yhteensopivuutta. Eklektisyys ei ole kuitenkaan sama asia kuin monimenetelmäisyys tai monimenetelmäinen tutkimusasetelma, jotka kumpikin perustuvat tie- toisiin, ilmipantuihin metateoreettisiin ratkaisuihin. Eklektisyyttä voi kuvata teorioiden ja mallien käyttämisenä yhdessä ja samassa tutkimuk- sessa välttämättä tietämättä, ovatko ne keskenään ristiriidattomia. Kielentutkimuksen metateoria tarkastelee siis kielentutkimusta ni- mensä mukaisesti metatasolta. Metateorian voi jakaa normatiiviseen ja faktuaaliseen tai deskriptiiviseen tutkimukseen. Normatiivista tutki- musta on tieteenfilosofia, johon sisältyvät metodologia ja tieteen etiikka. Se pohtii sitä, millaisia piirteitä tieteellisessä tutkimuksessa tulee olla, jotta se täyttäisi tieteellisyyden kriteerit. Faktuaalista tai deskriptiivis- tä metateoriaa taas on tieteentutkimus, esimerkiksi kielitieteen sosio- logia, psykologia ja historia. Deskriptiivistä metateoriaa ei teoksessa juu- rikaan esitellä, sillä tämän kokoelman tavoite on nimenomaan tarjota lukijalle käsitteellisiä välineitä kielentutkimuksen tutkimusmetodien ja tausta teorioiden arviointiin. Kielitieteen historiaa käsitellään artikke- leissa jonkin verran esiteltävän menetelmän ymmärtämiseksi. Kielen- tutkimuksen sosiologia ja psykologia jäävät käytännössä teoksen rajauk- sen ulkopuolelle. Yleisesti etuliitteellä meta - kuvataan ylempää tai abstraktimpaa näkö- kulmaa johonkin tarkasteltavaan asiaan. Esimerkiksi metatieto tarkoittaa tietoa tiedosta (esim. tutkimusaineiston metatiedot). Metakieli tarkoittaa toisen asteen kieltä, jolla puhutaan luonnollisesta kielestä tai objekti- kielestä. Esimerkiksi perinteinen kielenkuvausten kielioppitermistö on metakieltä usein jostakin yksittäisestä objektikielestä. Metateoria tarkoit- taa vanhastaan teoriaa teorioista. Metatutkimus on tutkimus, joka perus- tuu joukkoon muita, jotakin spesifiä aihetta käsitteleviä tutkimuksia, ja niin edelleen. Pidämme tärkeänä, että tarjolla on sellainen kielen- tutkimuksen menetelmällistä kirjoa tarkasteleva suomenkielinen teos, joka juuri metatasoisen käsittelyn kautta pyrkii tarjoamaan välineitä metodologisten ongelmien arviointiin. alkusanat VII Kielentutkimusta harjoitetaan erilaisten suuntausten piirissä ja niis- sä erilaisin eriytynein menetelmin. Kielentutkimuksen suuntaukset ja niiden parissa käytettävät tutkimusmenetelmät ovat kuitenkin siinä määrin kytköksissä toisiinsa, että niitä on usein lähes mahdotonta esi- tellä erikseen. Tähän vaikeuteen törmäsimme useaan otteeseen kokoel- maa valmistaessamme. Olemmekin joutuneet mahdollisesti tekemään tieteenalan totutulle jäsennykselle jonkinasteista väkivaltaa, sillä olem- me pyrkineet nimenomaan tarkempaan kielentutkimuksen metodo- logian kuvaukseen. Tämä pyrkimys on tarkoittanut sitä, että keino- tekoisia rajoja tutkimusmenetelmien ja suuntausten välillä on tehty tai jätetty tekemättä silloin, kun jotakin relevanttia metodologista meta- tietoa on kirjoittajien mielestä näin saatu tuotua esiin. Pyrkiessämme kuvaamaan kielentutkimuksen menetelmällistä kir- joa olemme yksittäisten menetelmien (kuten luonnollisen kielenkäytön havainnointi tai kielitaju) lisäksi ottaneet mukaan myös joitain yksit- täisten tutkimussuuntausten (kuten sosiolingvistiikka tai kielitypologia) kuvauksia silloin, kun näiden käyttämiä menetelmiä on mahdotonta käsitellä ilman tutkimussuuntauksen tuntemusta. Kielentutkimuksen menetelmiä ei siis tässä mielessä ole sama asia kuin esimerkiksi ”Kielen- tutkimuksen käsikirja” tai ”Kielentutkimuksen perusteet”, emmekä ole tässä teoksessa pyrkineet kuvaamaan kattavasti koko kielentutkimuksen tutkimussuuntausten ja tutkimusalojen kirjoa. Olemme hyvin tietoisia, että monia kielentutkimukselle keskeisiä aloja jää pääasiassa käytännön syistä tämän kokoelman ulkopuolelle. Ensiksi kokoelman tavoitteena ei ole tarjota yleiskuvaa kielitieteen sellaisista perustavista osa-alueista kuin fonetiikka, fonologia, morfo- logia, syntaksi, leksikologia, semantiikka tai pragmatiikka. Näitä esi- tellään kielentutkimuksen perusoppikirjoissa (esim. Karlsson 1998; Ojutkangas, Larjavaara, Miestamo & Ylikoski 2009) ja harjoitutetaan käytännön taidoksi kielitieteen peruskoulutuksessa. Näin ollen sellaisia analyysitekniikoita ja -perinteitä kuin foneemianalyysi (esim. yksiköi- den jakauma ja substituutio), morfeemianalyysi (esim. morfemisointi), syntaksin operationaaliset testit (esim. siirtotesti) sekä sanasemanttinen analyysi (homonymia, synonymia, polysemia), sanaluokkaluokittelu, semanttinen piirreanalyysi yms. ei käsitellä kattavasti tässä teoksessa. VIII alkusanat Tulee kuitenkin muistaa, että tällainen kielen perusanalyysikin on pohjimmiltaan teoreettis-metodista toimintaa. Siksi teoksen tarjoamaa metateoreettisesti ja metodologisesti orientoitunutta lähestymistapaa kannattaa lukijan soveltaa myös tällaiseen perustutkimukseen. Toiseksi edellä mainituista kielitieteen perustavista osa-alueista on olemassa jo erittäin runsas alakohtainen peruskirjallisuus. Esimerkiksi fonologian ja morfologian kuvausmalleja on lukuisia, syntaksin kym- meniä. Lisäksi erilliset metodioppaat (esim. Tainio 1997) tai muut ala- kohtaiset yleisesitykset ovat usein tarkoituksenmukaisempia paikkoja metodisten yksityiskohtien käsittelyyn kuin valitsemamme yleisem- mällä tasolla liikkuva käsikirjamainen esitystapa. Tämän kokoelman tavoitteena on antaa yleiskatsaus kielentutkimuksen metodioppiin ja sen peruslähteisiin, ja siksi teoksen luvut pyrkivät haravoimaan kielen- tutkimuksen kenttää pragmaattisesti metodologisesta näkökulmasta. Kieliaineistot, kuvaustekniikat (tai metodit) ja kuvauskäsitteet muodos- tavat kielitieteen kaikessa toiminnassa läpikäyvän kolmikannan, jonka perusteita tieteenalan metodologia erittelee. Tämä kokoelma tarjoaa tä- hän yleiskuvan. Yksityiskohdissa lukijan on hyvä kääntyä erikoisalan kirjallisuuden puoleen (ks. Johdannon luku 5 tk.). Tämän kokoelman sisältö on joka tapauksessa pyritty valitsemaan pragmaattisin perustein, ilman arvottavia latauksia. Samalla tavalla pi- dämme arvottamista tarpeettomana myös teoksessa kuvattujen eri me- netelmien välillä. Sen sijaan pidämme kielentutkimuksen menetelmiä toisiaan täydentävinä ja pyrimme kuvaamaan niitä niiden omista lähtö- kohdista käsin ja tunnistamaan niiden sovellusalat, heikkoudet ja vah- vuudet. On huomattava, että erilaisilla metodeilla tavoitellaan erilaista tietoa. Metodeilla on siten erilaisia heikkouksia ja vahvuuksia ainoas- taan ja erityisesti suhteessa asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tämän johdantoteoksen tavoitteena on tuoda opiskelijan ja tutkijan ulottuville tällaista olemassa olevaa standarditietoa metodeista. Terminologisesti kokoelman tavoitteena on objektiivinen, läpinäkyvä ja ei-arvottava esitys nykymetodologiassa käytetyistä käsitteistä. Pyrim- me painottamaan metodologian ja tieteenfilosofian nykykäsitteistöä. Tältä osin erityisesti kokoelman verraten laajan johdannon tavoitteena on tarjota myös uusia virikkeitä, koska tieteenfilosofiasta kirjoitetaan alkusanat IX suomalaisessa ja kansainvälisessä kielentutkimuksessa suhteellisen vä- hän. Metodologiaa koskeva termistö on määritelty keskeisiä tieteellisen käsitteenmuodostuksen perusperiaatteita noudattaen ja kattamaan koko teoksen (ks. Johdannon luku 1 tk.). Kokoelman luvuissa eri kirjoittajat il- maisevat erikseen, mikäli heidän metodinsa puitteissa käytetään termejä jossakin eriävässä merkityksessä. Kokoelmassa omaksuttu metateoreettinen lähestymistapa kulkee punaisena lankana läpi teoksen kaikkien lukujen. Teoksen jokaisessa luvussa pohditaan kyseisen menetelmän tai tutkimussuuntauksen esit- telyn yhteydessä sen historiaa, suhdetta lähialoihin sekä mahdollisia erityisiä eettisiä kysymyksiä. Tällaisen pohdinnan tarkoituksena on aut- taa lukijaa hahmottamaan paremmin kielentutkimuksen ja sen mene- telmien kokonaisuutta. Metateoreettinen lähestymistapa näkyy lisäksi kokoelman johdanto-osion kattavuutena ja runsaina teoksen sisäisinä viittauksina. Johdannossa korostetaan ja tuodaan konkreettisesti esiin myös metodologisen tason kysymysten tärkeyttä itsessään tavanomais- ten ilmiötutkimusten rinnalla. Kokoelma on suunnattu kielten perus- ja jatko-opiskelijoille, tutki- joille ja muille kielentutkimuksesta kiinnostuneille. Se valaisee kielen- tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä ja niihin liittyviä tutkimus- prosesseja mahdollisimman käytännöllisesti ja havainnollisesti sekä avaa monia menetelmäkirjallisuudessa aikaisemmin vähemmälle huo- miolle jääneitä kohtia. Teoksessa käsitellään monia ajankohtaisia tieteen yhteiskunnalliseen asemaan liittyviä aiheita, kuten tutkimusetiikkaan, tietosuojaan ja avoimen tieteen periaatteisiin liittyviä kysymyksiä. Eri- tyisen hyvin teos soveltuu kielentutkimuksen menetelmäopetukseen, mutta se esittelee myös laajempia tieteelliseen tutkimukseen yleisesti liittyviä tieteenfilosofisia taustoja. Toimituskuntaa on johtanut Milla Luodonpää-Manni Markus Hamu- sen avustamana. Kokoelmaa laadittaessa osia siitä on lukenut ja kommentoinut koko joukko asiantuntijoita. Haluamme kiittää seuraavia ihmisiä – panok- sesta kommentoivana esilukijana tai muusta hyödyksi koituneesta neuvonannosta – sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä: Lotta Aarikka, Sonja Dahlgren, Anton Granvik, Viljami Haakana, Auli X alkusanat Hakulinen, Sointu Järvinen, Annekatrin Kaivapalu, Fred Karlsson, Markus Lakaniemi, Jorma Luutonen, Arto Mustajoki, Urho Määttä, Tiina Onikki-Rantajääskö, Jarno Porkka, Jesse Salmi, Antonio Sciacovelli, Tuulia Sinervo, Ulla Vanhatalo ja Camilla Wide. Lisäksi kii- tämme Viljami Haakanaa lähdeluetteloiden tarkistamisesta sekä Nora Fabritiusta kaavioiden tekemisestä lukuun 15. Erikseen toimitus kiittää koko kirjoittajakuntaa vakuuttavasta sitoutumisesta laajaan yhteiseen hankkeeseen. Lämmin kiitos myös kustantajalle. Teoksen valmistumista on tukenut Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä Helsingin yliopiston Nykykielten laitos (nykyinen Kielten osasto). Hyviä lukuhetkiä toivottaen Toimittajat Sisällys I Johdanto 1. tutkimuksen käytäntö 1 Milla Luodonpää-Manni, Markus Hamunen ja Reetta Konstenius 1.1. Kielentutkimuksen kolme tasoa 2 1.2. Aiheen valinta ja tutkimuksen teoreettinen tausta 9 1.3. Tutkimusstrategia 13 1.4. Tutkimuksen aineistot ja eettiset kysymykset 19 1.5. Analyysi ja tulosten esittely 23 1.6. Miten kielentutkimuksen menetelmillä voidaan vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin? 31 2. tieto, tieteellinen tieto ja tieteellinen menetelmä 38 Reetta Konstenius ja Markus Hamunen 2.1. Tieteellisen menetelmän ehdoista 39 2.2. Tieteen ehdot: uskomuksen muodostamisen tapa 43 2.3. Tietoteoreettiset ehdot 52 2.4. Ontologiset ehdot 61 2.5. Metodologiset ehdot 73 2.6. Looginen rakenne 84 2.7. Etiikka 95 3. monimenetelmäisen kielentutkimuksen metateoreettisia lähtökohtia 105 Markus Hamunen ja Reetta Konstenius 3.1. Kielikäsitykset lähtökohtana: esimerkkinä kieltä ei ole -teesi 106 3.2. Ontologia ja kielentutkimus 108 3.3. Kielentutkimuksen olemuksesta 135 3.4. Kielen tasot ja tutkimuksen monimenetelmäisyys 148 3.5. Lopuksi 151 4. kielitieteen etiikka – hyvä tutkimus murroksessa 158 Reetta Konstenius 4.1. Kielentutkimuksen etiikka informaatioyhteiskunnassa 159 4.2. Etiikan lajit ja tutkimus 162 4.3. Laajan vastuun etiikka 165 4.4. Tutkimusetiikka 171 4.5. Kielentutkimus digitaalisessa ympäristössä 175 5. tämä kokoelma 191 Milla Luodonpää-Manni ja Markus Hamunen 5.1. Kokoelman rakenne 191 5.2. Kielentutkimuksen muita metodioppaita ja perusteoksia suomeksi 194 II Aineistonkeruusta analyysiin luku 1 kielitaju kielentutkijan työkaluna 199 Markus Hamunen ja Tuomas Huumo 1. Johdanto 200 2. Mitä on kielitaju? 203 3. Terminologiasta ja lähikäsitteistä 212 4. Kielitajun tutkimushistoriaa 215 5. Kielitaju käytännössä 226 6. Yhteenveto 233 luku 2 kysely 240 Ulla Vanhatalo ja Kimmo Vehkalahti 1. Johdanto 241 2. Kyselyn taustaa 243 3. Kuinka kysely tehdään 247 4. Yhteenveto 269 luku 3 haastattelu aineistonkeruun metodina sosiolingvistiikassa 274 Tommi Kurki ja Liisa Mustanoja 1. Johdanto 275 2. Haastattelumetodin historiaa 277 3. Haastatteluin kerätyt aineistot 281 4. Haastattelun tekemisen tekniikkaa 291 5. Yhteenveto: nykyiset käyttöalat ja -mahdollisuudet 305 luku 4 kokeellinen fonetiikka 313 Michael O’Dell ja Tommi Nieminen 1. Johdanto 314 2. Kokeellisen fonetiikan historiaa ja taustaa 315 3. Fonetiikan menetelmiä 320 4. Yhteenveto 342 luku 5 lingvistinen etnografia toimintayhteisöissä 345 Heini Lehtonen ja Sari Pöyhönen 1. Johdanto 346 2. Tiheä kuvaus 349 3. Kentälle ja kirjaan! 356 4. Yhteenveto 367 luku 6 diskurssianalyysi 374 Pekka Pälli ja Ella Lillqvist 1. Johdanto 375 2. Diskurssianalyysin historiaa ja taustaa 377 3. Diskurssianalyysin menetelmiä 386 4. Yhteenveto 406 luku 7 laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus 412 Milla Luodonpää-Manni ja Krista Ojutkangas 1. Johdanto: mitä on laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus? 413 2. Historiallista taustaa 416 3. Miten laadullista aineistopohjaista kielentutkimusta tehdään? 418 4. Tulosten tulkinta 434 5. Yhteenveto 438 luku 8 käsiteanalyysi kielentutkimuksessa 442 Reetta Konstenius 1. Johdanto 443 2. Mitä tutkitaan, kun tutkitaan käsitettä? 443 3. Millaisessa tutkimuksessa käsiteanalyysia käytetään? 450 4. Käsiteanalyysin tavoitteet tutkimuksessa 451 5. Tutkimuksen vaiheet 452 6. Yhteenveto 457 luku 9 korpusaineistot 460 Veronika Laippala Minna Palander-Collin 1. Johdanto 461 2. Korpustutkimuksen taustaa 462 3. Erilaisia korpuksia 464 4. Korpuksen kokoaminen 469 5. Korpustyökaluja 472 6. Käytä valmiita korpuksia! 476 7. Korpustutkimuksen rajoitteet ja ongelmat 477 8. Yhteenveto 479 luku 10 määrällinen korpuslingvistiikka 487 Aki-Juhani Kyröläinen ja Veronika Laippala 1. Johdanto 488 2. Historiaa ja tutkimuksen lähtökohdat 491 3. Menetelmiä 494 4. Tutkimuksen eteneminen 507 5. Yhteenveto 519 luku 11 historiallinen korpuslingvistiikka 525 Turo Vartiainen ja Tanja Säily 1. Johdanto 526 2. Metodin historiaa ja taustaa 529 3. Kuinka historiallista korpuslingvistiikkaa harjoitetaan 534 4. Yhteenveto 551 III Kielellisen monimuotoisuuden selvittelyyn soveltuvia menetelmiä luku 12 kielikontaktien tutkimus 557 Max Wahlström ja Jouko Lindstedt 1. Johdanto 558 2. Kielikontaktien tutkimuksen historia ja sen asema historiallisessa kielentutkimuksessa 559 3. Miten kielikontakteja tutkitaan 565 4. Yhteenveto: mitä kielikontaktien tutkijalta vaaditaan 588 luku 13 kielten dokumentointi ja kieliopin kuvaus 596 Lotta Jalava ja Erika Sandman 1. Johdanto 597 2. Kenttätyöhön perustuva kieliopin kuvaaminen 600 3. Kielenkuvaushankkeen suunnittelu 613 4. Kenttätyöaineiston keruumenetelmiä 619 5. Kenttätyökorpuksen koostaminen: materiaalista aineistoksi 627 6. Yhteenveto 633 luku 14 kielitypologian menetelmät 639 Matti Miestamo ja Kaius Sinnemäki 1. Johdanto 640 2. Kielitypologian historiaa ja teoreettista taustaa 642 3. Typologinen tutkimusprosessi 649 4. Yhteenveto: typologia kielitieteen kentässä 671 luku 15 historiallinen ja vertaileva kielentutkimus 679 Janne Saarikivi 1. Johdanto: kielihistorian tutkimuskohteet 680 2. Miksi kieli muuttuu? 682 3. Historiallisen kielitieteen tutkimuskohteet 687 4. Historiallis-vertailevan metodin soveltamisesta 691 5. Etymologia 705 6. Muotohistoriaa 710 7. Syntaksin historiaa 712 8. Semanttinen muutos 713 9. Typologia ja historiallinen kielitiede 715 10.Yhteenveto 717 luku 16 antropologinen lingvistiikka 721 Ekaterina Gruzdeva ja Juha Janhunen 1. Johdanto: mitä antropologinen lingvistiikka on? 722 2. Antropologisen lingvistiikan taustaa 725 3. Antropologisen lingvistiikan menetelmiä 731 4. Antropologisen lingvistiikan teoriapohja 737 5. Antropologisen lingvistiikan sovellukset 741 6. Yhteenveto: antropologisen lingvistiikan toimijoita 746 IV Esimerkkitapauksia menetelmällisestä kirjosta kielentutkimuksen alueilla luku 17 kieliopin tutkimus ja kielioppiteoriat 749 Urpo Nikanne ja Geda Paulsen 1. Johdanto 750 2. Kieliopin kirjoituksen historiaa ja taustaa 752 3. Kuinka kieliopin tutkimusta harjoitetaan 756 4. Yhteenveto 771 luku 18 näkökulmia filologiseen tutkimukseen 776 Minna Seppänen ja Janne Skaffari 1. Johdanto 777 2. Filologia ennen ja nyt 778 3. Miten filologista tutkimusta tehdään 786 4. Yhteenveto 797 luku 19 nimistöntutkimus 800 Paula Sjöblom ja Terhi Ainiala 1. Johdanto 801 2. Tutkimuksen lähtökohtia 803 3. Nimistöaineistot ja niiden analyysi 806 4. Yhteenveto 826 luku 20 tekstintutkimus 831 Mikko T. Virtanen ja Pirjo Hiidenmaa 1. Johdanto 832 2. Tekstintutkimuksen historiaa 835 3. Tekstintutkimuksen metodisia lähtökohtia 839 4. Tekstianalyysin ulottuvuuksia ja näkökulmia 844 5. Yhteenveto 854 luku 21 sosiolingvistiikka 864 Pirkko Nuolijärvi ja Hanna Lappalainen 1. Johdanto: mitä on sosiolingvistiikka? 865 2. Suomalaisen sosiolingvistiikan kansainvälistä taustaa ja historiaa 866 3. Sosiolingvististä tutkimusta 1970-luvulta 2010-luvulle 871 4. Yhteenveto 886 Luku 22 keskusteLunanaLyysi ja vuorovaikutusLingvistiikka 896 Katariina Harjunpää, Jarkko Niemi ja Marja-Leena Sorjonen 1. Johdanto 897 2. Keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan historiaa ja taustaa 899 3. Tutkimisen käytänteitä ja kohteita 909 4. Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä 925 Liitteet 940 Luku 23 käännöstiede ja sen meneteLmät 942 Liisa Tiittula ja Leena Kolehmainen 1. Johdanto 943 2. Käännöstieteen historiaa ja taustaa 945 3. Käännöstieteen tutkimuskohteita, metodeja ja aineistoja 951 4. Yhteenveto 973 Luku 24 Psyko- ja neuroLingvistiikka 984 Leena Maria Heikkola ja Seppo Vainio 1. Johdanto 985 2. Kokeellisen kielentutkimuksen taustaa 988 3. Psyko- ja neurolingvistiikan tutkimus 990 4. Yhteenveto 1020 English abstract 1024 Kirjoittajat 1025 Asiasanahakemisto 1033 Henkilöhakemisto 1059 Kielihakemisto 1066 Osa I Johdanto johdanto 1. tutkimuksen käytäntö 1 1. Tutkimuksen käytäntö Milla Luodonpää-Manni https://orcid.org/0000-0002-1646-4462 Markus Hamunen https://orcid.org/0000-0003-2786-6392 Reetta Konstenius Tässä luvussa keskitymme tutkimuksenteon käytäntöön. * Etenemme tutkimuksenteon taustalla vaikuttavien tieteenfilosofisten ja metodo- logisten periaatteiden esittelystä aiheen valintaan, tutkimusstrategiaan, aineistonkeruuseen, aineiston analyysiin ja tulosten esittelyyn liittyviin kysymyksiin. Lopuksi pohdimme vielä, miten kielitieteen menetelmillä voidaan vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin. Johdannon luvuissa 2 ja 3 käsittelemme syvällisemmin tieteellisen menetelmän periaatteita ensin yleisellä tasolla ja sitten erityisesti kielentutkimuksen näkö- kulmasta. Kielentutkimuksen etiikkaan syvennymme luvussa 4, joskin etiikkaan liittyviä aiheita sivutaan lyhyesti myös luvuissa 1 ja 2. Päätäm- me johdannon lukuun 5, jossa esittelemme tämän teoksen rakennetta sekä muita kielentutkimuksen metodioppaita. * Kiitämme ulkopuolisia arvioijia ja kommentoijia sekä kokoelman muuta toimituskuntaa koko johdan- toa koskevista hyödyllisistä kommenteista.